Tilaajalle

Lappeenrantalainen Noora oli vuosia ahdistunut, kunnes soitto mielenterveyspäivystykseen muutti hänen elämänsä — Nuorten mielenterveyden häiriöt yleistyvät Suomessa, mutta Etelä-Karjala on saanut ongelmat kuriin yksinkertaisella keinolla

Etelä-Karjala kulkee vastavirtaan Suomessa, jossa lasten ja nuorten psykiatrian lähetteiden kasvu on kansallinen ilmiö. Eksoten ylilääkäri Saarinka Mäki-Hokkonen katsoo, että varhaisella ongelmiin puuttumisella on ollut myönteinen vaikutus. Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck pitää Lasten ja nuorten taloa valtakunnallisena edelläkävijänä.

Minna Mänttäri

Sairaanhoitajat Lauri Kekäläinen ja Riikka Räisänen auttavat työkseen mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria Lasten ja nuorten talossa Lappeenrannassa. Nuorisopsykiatrian osaston tiimivastaavana työskentelevä Räisänen katsoo, että usein ensimmäiset merkit lapsen tai nuoren pahoinvoinnista alkavat näkyä koulussa. Hän pitää tärkeänä sitä, että koulujen henkilökunta ohjaa koululaisia Lasten ja nuorten taloon matalalla kynnyksellä.
Sairaanhoitajat Lauri Kekäläinen ja Riikka Räisänen auttavat työkseen mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria Lasten ja nuorten talossa Lappeenrannassa. Nuorisopsykiatrian osaston tiimivastaavana työskentelevä Räisänen katsoo, että usein ensimmäiset merkit lapsen tai nuoren pahoinvoinnista alkavat näkyä koulussa. Hän pitää tärkeänä sitä, että koulujen henkilökunta ohjaa koululaisia Lasten ja nuorten taloon matalalla kynnyksellä.

Lappeenrantalainen Noora, 18, oli vuosia ahdistunut ja alakuloinen. Elämänilo oli kadoksissa, ja olo oli koko ajan huono. Noora arveli, että selviäisi omin avuin, mutta hänen ystävänsä olivat eri mieltä.

Puoli vuotta sitten eräs Nooran huolestuneista kavereista päätti soittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) mielenterveyspoliklinikalle ja kertoa ystävänsä pahasta olosta. Jo samana päivänä tapaaminen psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa olisi järjestynyt.
— Ensimmäinen aika ei sopinut minulle, joten menin seuraavalla viikolla. Siitä saakka olen käynyt viikoittain samalla hoitajalla, Noora kertoo.

Noora on sittemmin saanut virallisen diagnoosin, joka on sekamuotoinen masennus- ja ahdistustila. Ahdistus on toisinaan koko ajan läsnä, ja joskus hän saa paniikkikohtauksia.

Avun saaminen on kuitenkin helpottanut oloa. Terapiassa on selvinnyt, että Nooran mielenterveysongelmat johtuvat elämän suurista menetyksistä.
— Kaikki on mennyt tosi sujuvasti. Minulla on ihana hoitaja, joka on pysynyt samana. Olen pystynyt aloittamaan asioiden prosessoinnin, ja saan terapiaa ja lääkkeet, jotka tarvitsen.


Tämä artikkeli on tilaajillemme

Tilaajanamme olet aina tervetullut lukemaan sisältöjämme rajattomasti.

Olen jo tilaajaVerkkopalvelun sisällöt kuuluvat kaikille tilaajille.

Tutustu 2 viikkoa maksutta!Tutustu sisältöön verkossa.

Tee digitilausMääräaikainen digitilaus tarjoushintaan.

Luetuimmat