Lappeenrannan valmiuskeskus harjoitteli kuvitteellisessa hätätilanteessa— Kaupungin sähköt olivat olleet poikki yli kaksi vuorokautta

Valmiuskeskuksen vapaaehtoiset antoivat asukkaille ensiapua, rauhoittelivat huolestuneita ja muonittivat nälkäisiä

Marleena Liikkanen

Kotkalaisen Timo Koivulan roolina oli näytellä valmiuskeskuksen lattialle kaatunutta miestä. Koivulan voinnista huolehtii lähinnä oikealla Raisa Myyryläinen. Häntä hoivaavat Raisa Myyryläinen vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta.
Kotkalaisen Timo Koivulan roolina oli näytellä valmiuskeskuksen lattialle kaatunutta miestä. Koivulan voinnista huolehtii lähinnä oikealla Raisa Myyryläinen. Häntä hoivaavat Raisa Myyryläinen vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta.

Sokea vanhempi nainen selittää, millaista on ollut selviytyä kotona, kun sähköt ovat olleet poissa yli kaksi vuorokautta.

Hänet on harjoituksessa evakuoitu valmiuskeskukseen yhdessä naapureidensa kanssa.

Henkisen tuen vapaaehtoiset rauhoittelevat: Naisella eikä myöskään tämän läheisillä ole hätää. Se tieto tyynnyttää.

Toisaalla kompastuu lattialle pitkin pituuttaan mies, joka on yrittänyt kulkea rollaattorillaan muiden ihmisten seassa.

Pian kaatuneen viereen kiirehtivät Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset Ari Pöntinen ja Jouko Juvonen.

Mies kertoo käsikirjoituksen mukaan satuttaneensa selkänsä. Auttajat kyselevät vointia ja arvioivat, että vammat jäivät lopulta vähäisiksi. Tilanne hoidetaan loppuun ensiavussa.

Marleena Liikkanen

Eija Maukonen näytteli sokeaa ja diabetesta sairastavaa naista. Kotipalvelu oli evakuoinut hänet valmiuskeskukseen. Ensimmäiseksi apuna oli kirkon henkinen huolto.
Eija Maukonen näytteli sokeaa ja diabetesta sairastavaa naista. Kotipalvelu oli evakuoinut hänet valmiuskeskukseen. Ensimmäiseksi apuna oli kirkon henkinen huolto.

Kylliksi auttavia käsiä

Auttamisenhalu on suurin syy, jonka takia lappeenrantalainen Ari Pöntinen jaksaa toimia vapaaehtoisena satoja tunteja vuodessa. Niitä vuosiakin on ehtinyt kulua jo 25.

Jouko Juvonen aloitti harrastuksen ensi kerran 1970-luvulla ja palasi sen pariin uudelleen noin vuosi sitten.

Ajatuksissa on löytää mielekästä tekemistä pian koittaville eläkevuosille.

— Tauko johtui perhetilanteesta, harjoitteluun ei jäänyt aikaa. Näyttää kuitenkin siltä, että entiset tiedot ja taidot ovat yhä hallussa.

Jos myöhemmin eläkeläisenä kunto ei enää riitä ensiaputehtäviin, Juvosen varasuunnitelmana on liittyä esimerkiksi ystäväpalveluun.

Sekä Pöntinen että Juvonen toivottaisivat uudet vapaaehtoiset tervetulleiksi joukkoon.

Se takaisi, että valmiuskeskuksiin riittäisi todellisia vaaratilanteita varten kylliksi auttavia käsiä.

Sairaanhoitaja Heidi Pellinen tuo tullessaan lämpimiä huopia ja avustaa mennessään pyörätuolissa istuvan valmiuskeskuksen ensiapuun.

Hän jaksaa työnsä ulkopuolella osallistua vapaaehtoistyöhön Saimaan kriisikeskuksessa.

— Poikkeustilanteessa ihmiset kaipaavat niin fyysistä kuin henkistäkin apua. Minulla on synnynnäinen halu auttaa.

Marleena Liikkanen

Martta Liisa Karjalainen tekee juustovoileipiä nälkäisille asukkaille.
Martta Liisa Karjalainen tekee juustovoileipiä nälkäisille asukkaille.

Jokainen osaa tehdä voileipiä

Kun sähköt eivät harjoituksen juonen mukaan pelaa, monet kaupunkilaiset ovat valmiuskeskukseen saapuessaan nälkäisiä.

Tapavainolan martoilla on vesikattilat keittolevyillä, ja voileipiä voidellaan kuin liukuhihnalta.

Virpi Ikonen martoista huomauttaa, että auttamisessa on tärkeintä asenne.

— Jokainen osaa tehdä voileipiä, vakuuttavat hätämuonituksen ensikertalaiset, Liisa Karjalainen ja Leena Anonen.

Leena Anonen lähti mukaan, kun ystävätär houkutteli. Anosen mies kuoli viime kesänä ja nyt hänellä on aikaa ja vielä voimiakin osallistua yhteiseen tekemiseen.

— Ehdin ihan kylliksi istuskella ja ajatella yksin kotonani.

Marleena Liikkanen

Martat huolehtivat, että valmiuskeskukseen saapuneille oli tarjolla syötävää.
Martat huolehtivat, että valmiuskeskukseen saapuneille oli tarjolla syötävää.

Alueellinen valmiuskeskus

antaa asiakkaille suojaa ja huoltoa muun muassa sähkökatko-, vesihuoltohäiriö- tai myrskytilanteessa.

tarjolla muun muassa ruokahuoltoa, ensiapua, perusterveydenhuoltoa, vaatetusta, lyhytaikaista majoitusta, henkistä tukea, peseytymismahdollisuuksia ja mahdollisuus ladata puhelimia.

valmiuskeskuksia voidaan perustaa kunkin häiriötilanteen mukaan eri puolille kaupunkia kouluille, liikuntahalleihin, kylätaloihin tai vastaaviin.

toimii kaupungin/kunnan kriisijohdon alajohtoportaana.

Valmiuskeskuksen toimintamalli on tarkoitus laajentaa kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut