LUT-yliopiston hakijamäärä nousi edellisvuodesta yli viidenneksen – Koronan sekoittamat valintaprosessit eivät aiheuttaneet yliopistolla ongelmia, eivätkä valituksia

Suosituimpia koulutusaloja olivat hakijoiden silmissä kauppatieteet, tuotantotalous, energiatekniikka ja tietotekniikka.

Marleena Liikkanen

LUTin hakijamäärä kohosi 23 prosenttia viime vuodesta. Arkistokuva.
LUTin hakijamäärä kohosi 23 prosenttia viime vuodesta. Arkistokuva.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) hakijamäärä kasvoi tänä keväänä viime vuoteen nähden. Kauppatieteiden dekaanin Sami Saarenkedon mukaan hakijamäärä oli tänä keväänä 23 prosenttia edellisvuotta suurempi. LUTiin haki yhteensä lähes 5700 hakijaa, joista 610 sai opiskelupaikan. Heistä 470 valittiin tekniikan koulutusohjelmiin ja loput 140 kauppatieteisiin.

Korkeakoulujen yhteishaussa yhteensä yli 57 000 uutta opiskelijaa sai opiskelupaikan. Tänä keväänä voimaan tulleen uudistuksen perusteella valtaosa uusista opiskelijoista valittiin korkeakouluihin todistusvalinnalla. Valintaperusteita jouduttiin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi muuttamaan vielä hakuajan jälkeen, mikä lisäsi todistusvalinnan osuutta monessa korkeakoulussa vielä entisestään.

Valtaosa valittiin todistuksen perusteella

Sami Saarenketo kertoo, että LUTissa kevään pääsykokeet sujuivat kokonaisuudessaan mallikkaasti, vaikka korona ja sen aiheuttamat rajoitukset yhteiskunnassa näkyivät toki yliopiston opiskelijavalinnoissa. Esimerkiksi kauppatieteissä ja usealla tekniikan alalla valinnat suoritettiin tänä vuonna kaksivaiheisina, kun varsinaiseen valintakokeeseen pääsijät karsittiin valvomattomalla, etänä suoritetulla esivalintakokeella.

Tavallisesti esimerkiksi LUTin kauppatieteisiin valitaan 60 prosenttia uusista opiskelijoista todistuksen perusteella, ja loput valintakokeella. Tänä vuonna todistusvalinnan osuutta lisäsi niin sanottu laajennettu todistusvalinta, jolla valittiin lisäksi kolmannes uusista opiskelijoista. Valintakokeen perusteella opiskelupaikkoja oli siis jaossa ainoastaan 10 prosenttia kokonaismäärästä.

LUTin kauppatieteisiin haettiin kauppatieteellisen alan yhteisvalinnalla ja tekniikan aloille diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnalla, jotka olivat käytössä yliopistoissa ympäri maan.

Kauppatieteiden osalta keskustelua on herättänyt valinnoissa hyödynnetty käytäntö, jonka mukaan hakijan oli saatava toisen vaiheen valintakokeesta 80 prosenttia ensimmäisestä kokeesta saamistaan pisteistä. Käytännöllä pyrittiin kontrolloimaan, että sama hakija suoritti molemmat kokeet, eikä vilppiä pääsisi tapahtumaan. Saarenkedon mukaan valinnoissa käytetty toimintatapa ei ole poikinut LUTille valituksia.

– Joitain kyselyitä asiasta on tullut, riippuen toki siitä onko kyseinen henkilö saanut opiskelupaikan vai ei.

Kai Skyttä

Korona pakotti korkeakoulut muokkaamaan valintaperusteitaan hakuajan jo päätyttyä, mutta LUTille ei ole tullut varsinaisia valituksia tilanteeseen liittyen. Arkistokuva.
Korona pakotti korkeakoulut muokkaamaan valintaperusteitaan hakuajan jo päätyttyä, mutta LUTille ei ole tullut varsinaisia valituksia tilanteeseen liittyen. Arkistokuva.

Korona sotki valintoja

Kevään opiskelijavalinnat aiheuttivat keskustelua ja kritiikkiä, kun korona pakotti korkeakoulut muokkaamaan valintaperusteitaan kesken hakuajan. Lisäksi esimerkiksi oikeustieteellisen alan valintakokeiden tuloksissa havaittiin virhe siinä vaiheessa, kun tulokset opiskelupaikoista oli jo ilmoitettu hakijoille.

Saarenkedon mukaan LUTin opiskelijavalintaprosesseissa ei ole ilmennyt ongelmia.

– Koejärjestelyihin voidaan olla tyytyväisiä.

Saarenketo kertoo, että menneen kevään valintaprosessista ja käytännöistä tullaan tekemään huolellista analyysiä myöhemmin. Vaikka valintakokeet sujuivatkin yliopiston silmin toivotulla tavalla, näkee Saarenketo kevään valintaprosessin toistaiseksi vain yhden vuoden poikkeukseksi.

LUTissa suosituimpia koulutusohjelmia hakijoiden silmissä olivat kauppatieteet, tuotantotalous, energiatekniikka ja tietotekniikka. Näille aloille pääsystä käytiin myös suhteellisesti kovin kilpailu.

Mika Strandén

610 uutta opiskelijaa sai opiskelupaikan LUTista korkeakoulujen yhteishaussa. Arkistokuva.
610 uutta opiskelijaa sai opiskelupaikan LUTista korkeakoulujen yhteishaussa. Arkistokuva.

Uudet opiskelijat etusijalla lähiopetusta ajatellen

Osa korkeakouluista on jo linjannut, että myös syksyn opinnot aloitetaan etänä. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ilmoitti jo aiemmin keväällä, että opetusta jatketaan verkossa koko syyslukukauden ajan. LUTissa linjauksia lähi- ja etäopetuksen suhteesta aiotaan tarkentaa kesän lomakausien lopulla. Mahdollisuuksia on olemassa useita. Saarenkedon mukaan esimerkiksi monella kauppakorkeakoululla on suunnitelmissa jonkinlainen hybridimalli, jossa etä- ja lähiopetusta toteutetaan rinnakkain. Ratkaisut tullaan lopulta perustamaan hallituksen ja viranomaisten ohjeisiin ja annettuihin turvallisuusperiaatteisiin.

– Uudet opiskelijat tulevat kuitenkin olemaan prioriteettina, että saadaan heillä jouhevasti opinnot alkuun.

Luetuimmat