Moni nuori haaveilee töistä taidealalla, vaikka tulevaisuudessa töitä riittää parhaiten lääkäreille ja tekniikan osaajille

Moni eteläkarjalaisnuori miettii jo, millaisella alalle hakeutua opiskelemaan. Tulevaisuudessa töitä riittäisi esimerkiksi lääkäreille.

Kai Skyttä

Vilppu Seppälä Lauritsalan koulun 9E-luokalta ei ole vielä päättänyt haaveammattiaan.
Vilppu Seppälä Lauritsalan koulun 9E-luokalta ei ole vielä päättänyt haaveammattiaan.

Etelä-Saimaa kysyi Lauritsalan koulun 9.-luokkalaisilta heidän ammattihaaveistaan.

Suurin osa nuorista vastasi, ettei unelma-ammattia tällä hetkellä ole, mutta ammatinvalintaa on tullut mietittyä. Haastatelluista nuorista jokainen aikoo peruskoulun jälkeen suunnata lukioon.
— Välillä odotan ammatinvalintaa ja silloin se herättää kiinnostusta. Toisaalta sitä ajatellessa myös tietyllä tapaa ahdistaa, koska yhtäkkiä pitäisi päättää, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa, kertoo 9D-luokkalainen Senni Räikkönen.

Nuoret sanovat, etteivät he juuri mieti eri alojen työllisyystilannetta. Sitä tulee mietittyä hieman, mutta se ei ole päällimmäinen ajatus ammatinvalinnassa.

Kai Skyttä

9D-luokkalainen Senni Räikkönen sanoo, että eri alojen työllisyystilannetta ei tule juuri ajateltua.

Taide-ala on vuodesta toiseen suosittu

Opetushallituksen opetusneuvos Jouni Järvinen kertoo, että nuoria kiinnostavat usein luovat alat. Tanssi, esiintyminen ja näytteleminen ovat monesti nuorten haaveissa. Usein näissä ammateissa on ongelmana se, että koulutustarjonta on Etelä-Karjalassa melko vähäistä. Opiskelua varten täytyisi muuttaa isompaan kaupunkiin.

Myös sukupuolten väliset erot näkyvät yhä ammattihaaveissa. Tekniikka- tai rakennusalaa opiskelee vieläkin useammin poika kuin tyttö.
— Olisi hienoa, jos nuoret ajattelisivat vapaammin. Tytöt voivat ihan hyvin lähteä opiskelemaan sähköasentamista tai autojen korjaamista. Sama pätee poikiin. He voivat vapaasti opiskella esimerkiksi opettajaksi tai sairaanhoitajaksi, toteaa Järvinen.

Kai Skyttä

Onni Väänänen 9C-luokalta harkitsee eläinlääkärin ammattia.

Lääkäreille ja ICT-osaajille riittää töitä

Nuorten yhteiskuntatakuun asiantuntija Tuula Hautala-Piirainen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta sanoo, että oppilaat eivät juuri ajattele alan työllisyystilannetta, kun he tekevät päätöksiä tulevasta ammatistaan.

Monet nuoret seuraavat vaistoaan ja lähtevät opiskelemaan sitä ammattia, mikä tuntuu mielenkiintoiselta.
— Totta kai jotkut ovat saattaneet puhua siitä kotona, sanoo Hautala-Piirainen.

TE-palveluiden asiantuntija Vesa Auvinen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta kertoo, että tulevaisuudessa hyvin työllistävät tekniikka- ja hoiva-ala. Molemmilla aloilla ammattilaisten tarve kasvaa koko ajan.

Muun muassa hitsari, levyseppä ja koneistaja ovat hyvin työllistäviä ammatteja. Myös koko ajan kasvava ICT-ala tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän työvoimaa.

Monet yksityispalvelut palkkaavat paljon lääkäreitä, joten erikois- ja yleislääkärille pitäisi riittää töitä. Näillä ja kaikilla AMK-tason tutkinnoilla on hyvät mahdollisuudet nyt sekä tulevaisuudessa.
— Monet alat, joilla on pulaa työntekijöistä, ovat varsin lyhyitä tutkintoja. Niille kouluttautuminen ei myöskään sulje pois tulevaisuudessa alan vaihtamista, joten alat ovat hyvin kannattavia, toteaa Auvinen.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan tet-harjoittelija.

Kai Skyttä

Lauritsalan koulun 9E-luokkalainen Eero Hietamäki aikoo hakea peruskoulun jälkeen lukioon.

Juttua muokattu 6.11. kello 16.04. Korjattu Onni Väänäsen nimi oikeaan muotoon.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet