Mälkiällä asuu mutkattomia ihmisiä — Lappeenrantalaiset asukasaktiivit paljastavat, että jutteleminen on alueen yhteisöllisyyden salaisuus

Vireä asukasyhdistys saa naapureita mukaan talkoisiin ja tapahtumiin helposti.

Jenni Hirvinen

Lappeenrannan Mälkiällä asuvat asukasaktiivit Ari Gustafsson ja Sirkka Kaksonen arvostavat alueen historiaa ja luontoa. Alueelta löytyy vielä vanhojen aikojen yhteisöllisyyttä sekä halua auttaa ja tavata naapureita.

Mälkiällä ihmiset juttelevat toisilleen. Se saattaa olla alueen yhteisöllisyyden salaisuus, sanoo lappeenrantalainen asukasaktiivi Sirkka Kaksonen Mälkiä-Kanavansuun asukasyhdistyksestä.

Mälkiäläisellä Ari Gustafssonilla on samanlainen havainto: alueella asuu mutkattomia ihmisiä.
— Muutimme Mälkiälle 12 vuotta sitten. Emme ehtineet kuukauttakaan asua täällä, kun postilaatikkoomme jo tuli kutsu, jossa meidät ja lapset jo kutsuttiin ensimmäisille synttäreille, Gustafsson kertoo.

Mälkiä-Kanavansuun asukasyhdistyksen alueella asuu kaikenikäisiä ihmisiä lapsista eläkeläisiin. Erityisesti lapsiperheitä on muuttanut alueelle toissa vuonna valmistuneen Pontuksen koulun ansiosta.

Aktiivisuutta löytyy joka polvesta: alueen tapahtumissa ja talkoissa käy pikkulapsiperheiden lisäksi ikäihmisiä. Ensi vuodelle asukasyhdistys suunnittelee perheliikuntakerhoa, joogatunteja ja joululaulutapahtumia.
— Naapurit ehdottavat itse paljon kaikenlaista. Kun koiran kanssa kulkee ulkona, he ottavat asiat puheeksi vastaan tullessa, Gustafsson sanoo.

Koira onkin hyvä tapa tutustua naapureihin.
— Ehkä ihmiset eivät minua tulisi rapsuttamaan, mutta koiraa tulevat. Sitten aletaan juttelemaan niitä näitä tästä alueesta, sanoo Kaksonen, jolla on 10-vuotias Ani-shihtzu.

Yhteistyö on hyvästä. Kun hommia jakaa, ne on paljon helpompi tehdä. -Sirkka Kaksonen

Turvaa ja talkoohenkeä

Jenni Hirvinen

Jani Pylkkö (yhteiskuvassa vasemmalta alkaen), Sirkka Kaksonen, Terhi Heinonen, Ari Gustafsson ja Ilari Saarinen viihtyvät Mälkiällä. Turvallisuus on heille tärkeä arvo.

Asukasyhdistyksen puheenjohtajan Terhi Heinosen mielestä Mälkiällä on enemmän yhteisöllisyyttä kuin keskustassa.
— Kerrostaloissa naapureita ei tunneta ollenkaan, Heinonen sanoo.

Mälkiäläinen Jani Pylkkö kiittelee alueen turvallisuutta. Naapurit pitävät toistensa pihapiirejä silmällä, kun toinen on matkoilla.
— Alue on hyvin rauhallinen. Täällä ei pahemmin tapahdu murtoja tai muita tihutöitä, Kaksonen sanoo.

Yksi osoitus yhteisöllisyydestä on, että Mälkiä-Kanavansuun asukasyhdistyksen alueella on vanhaa kunnon talkoohenkeä. Viime vuosina talkoovoimin on esimerkiksi siistitty pusikoitunutta kanavan rantaa.

Voimat on yhdistetty myös Pontuksen koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tällä tavoin on saanut alkunsa suosittu alueen perheiden talvitapahtuma.
— Yhteistyö on hyvästä. Kun hommia jakaa, ne on paljon helpompi tehdä, Kaksonen sanoo.

Kerran kuukaudessa kokoontuvan asukasyhdistyksen hallituksessa istuu kahdeksan ihmistä, ja jäseniksi on viime aikoina tullut myös nuorta väkeä.

Heinosen mukaan yhdistyksen tärkeä tehtävä on yhteisöllisyyden ylläpitämisen lisäksi levittää tietoa alueen historiasta kertoen siitä nuoremmille.
— Kanava-alue on tosi upea ja erilainen, Heinonen kertoo.

Ihmiset haluavat muuttaa takaisin

Jenni Hirvinen

10-vuotias Ani-koira tykkää iltalenkeistä Mälkiällä.

Alueen sympaattisuudesta kertoo myös se, että Mälkiä-Kanavansuun alueella on paljon paluumuuttoa.

Mälkiällä syntynyt lähihistorian tietäjä Sirkka Kaksonen on itsekin paluumuuttaja ja koonnut historiikin yhdistyksen 30-vuotisen toiminnan ajalta. Hän kertoo, että Mälkiällä asuu paljon uusia asukkaita, jotka ovat lunastaneet vanhemmiltaan talon.
— Tämä on minun kolmas elämäni Mälkiällä. Tämä on minun kotini, ja tänne halusin aina takaisin. Rakastan tätä ympäristöä ja arvostan suuresti alueen historiaa Murheistenrannasta lähtien.

Luetuimmat