Viisi tapaa, joilla Etelä-Karjalan väestökato pysäytetään

Etelä-Saimaan Kalankääreiksi-podcast käsittelee keinoja, joilla maakunnan väkiluku saadaan nousuun. Podcast alustaa torstain keskustelutilaisuutta Nuijamiehessä.

Lukas Pearsall

Etelä-Saimaan Sini Lemmetty ja Juho Maijala keskustelevat Kalankääreiksi-podcastissa siitä, miten Etelä-Karjalan väkiluku saataisiin kasvuun.
Etelä-Saimaan Sini Lemmetty ja Juho Maijala keskustelevat Kalankääreiksi-podcastissa siitä, miten Etelä-Karjalan väkiluku saataisiin kasvuun.

Voiko Etelä-Karjalan synkät väestöennusteet kääntää vielä kasvuun? Etelä-Saimaan keskustelutilaisuudessa torstaina keskustellaan siitä, miten maakunta tulee toimeen vähemmällä väellä.

Etelä-Saimaan Kalankääreiksi-podcastissa ei tyydytä tähän, vaan väestönäkymiä pohditaan siltä kannalta, että voiko väkimäärä vielä kääntyä kasvuun. Etelä-Saimaan Juho Maijala ja Sini Lemmetty listaavat viisi tapaa, joilla väestökehitys voidaan kääntää.

1. Yllättävä piikki syntyvyydessä

Huolestuttavan väestökehityksen ratkaisuksi on tarjottu syntyvyyttä. Poliitikkojen on helppo puhua synnytystalkoista, mutta podcastissa ei uskota tähän vaihtoehtoon.

— Se vaikuttaa todella, todella epätodennäköiseltä. Naiset kouluttautuvat enemmän, ja syntyvyys korreloi aina sen kanssa. Ei tässä voida takaisinkaanpäin lähteä, Lemmetty sanoo.

2. Ilmastopakolaiset viileämpien olojen perässä

Etelä-Karjalassa on viime kesinä nähty helteitä pakoilevia keski- ja eteläeurooppalaisia. Luonnollisesti tästä on herännyt ajatus siitä, että ilmastonmuutosta pakeneva väki voisi tulevaisuudessa paikata väestökatoa. Sini Lemmetty ei innostu tästäkään vaihtoehdosta.

— En näkisi, että se olisi positiivisin tulos, että tänne tulee ihmisiä, jotka eivät voi elää muuallakaan.

Etelä-Karjalan on arvioitu menettävän noin 16 000 ihmistä vuoteen 2040 mennessä. Jotta maakuntaan voisi asettua vastaava määrä pakolaisia noin 20 vuodessa, pitäisi Suomeen olla todella paljon tulijoita. Lisäksi ilmastopakolaiset pitäisi saada asutettua, kotoutettua ja työllistettyä, joten maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen varaan Etelä-Karjalan tulevaisuutta tuskin voi laskea.

Lukas Pearsall

Kalankääreiksi-podcast nauhoitettiin poikkeuksellisesti Nuijakahvilassa Valtakadulla.
Kalankääreiksi-podcast nauhoitettiin poikkeuksellisesti Nuijakahvilassa Valtakadulla.

3. Puukuiduista uusi nokia

Inspiraatiota podcastiin tarjosi kirjailija Risto Isomäen kirjasta Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen. Kirjassa Isomäki visioi Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin lähteeksi muun muassa kevyitä ja kestäviä ligniinipohjaisia puukuituja, joita syntyy selluteollisuudessa.

Isomäki kirjoittaa, että uudenlaiset sellupohjaiset sähköautot olisivat kevyitä, kestäviä ja ympäristöystävällisiä. Tämä palvelisi niin ilmastonmuutoksen torjuntaa kuin valtiontalouttakin.

Etelä-Karjalassa on ennestään niin metsäteollisuutta kuin teknillinen yliopistokin, joten maakunta olisi luonteva paikka rakentaa Suomen uutta kivijalkaa puukuiduille.

Toki uudet nokiat voisivat olla jotain aivan muutakin. Esimerkistä käy ilmasta ruokaa keräävä Solar Foods, jonka juuret ovat LUTissa.

4. Väki tulemaan ja pysymään koulutuksella

Aluetutkija Timo Aro pohti podcastia varten, että alueen vetovoiman kannalta koulutus on tärkeimpiä asioita, joihin voidaan itse vaikuttaa. Etelä-Karjalan koulutustilanne on toki poikkeuksellisen hyvä koska Lappeenrannassa on sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu. Sini Lemmetty toivoisi kuitenkin nykyistä laajempaa koulutuspohjaa.

— Vitsi, kun täällä ei ole yhteiskuntatieteilijöitä. Se houkuttelisi erityyppisiä ihmisiä.

5. Pidetään koko Suomi asuttuna

Helsingin kasvu on haitallista muun muassa siksi, että asuminen siellä on kallista, liikenne ruuhkautuu ja lisäksi suurkaupungit ovat ympäristölle haitallista. Esimerkiksi asukkaiden päästöt ovat asukasta kohti suurempia suuremmissa kaupungeissa, vaikka pitkään isoja kaupunkeja pidettiin pieniä tehokkaampina.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi parempi pitää koko Suomi asuttuna, kuten keskustan iskulause kuuluu. Helsingin kasvu vaikuttaa kuitenkin väistämättömältä, eikä podcastissa löydetty keinoja siihen, miten kehitys saataisiin käännettyä.

Lemmetty toivoo, että torstain paneeli löytää vastauksia.

— Siellä on kuitenkin johtavassa asemassa olevia ihmisiä, että mitä mieltä he on tästä ilmiöstä ja miten he kääntäisivät sen, Lemmetty sanoo.

Etelä-Saimaan Ilo pintaa vaik väki vähenis -keskustelutilaisuus Kulttuuritila Nuijamiehessä torstaina 12.12 klo 17. Tilaisuudessa on kahvitarjoitu sadalle ensimmäiselle.

Keskustelutilaisuus näytetään myös Etelä-Saimaan verkkosivuilla.

Kuuntele koko väestöaiheinen Kalankääreiksi-podcast yllä olevasta upotuksesta tai tästä linkistä tai eri podcast-palveluista seuraavien linkkien kautta:

Kuuntele ja tilaa Applen podcast -sovelluksessa

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Kuuntele ja tilaa Google podcastseissa