Joutsenossa kasvanut Annastiina Vartiainen emännöi majataloa Lissabonissa

Jussi Puikkonen

Annastiina Vartiaisen Saga-tytär on 3-vuotias. Perheeseen kuuluu myös kaksi alakouluikäistä poikaa puolison Vasco Rochan aiemmasta liitosta.
Annastiina Vartiaisen Saga-tytär on 3-vuotias. Perheeseen kuuluu myös kaksi alakouluikäistä poikaa puolison Vasco Rochan aiemmasta liitosta.

Kello löi iltakymmentä, kun Annastiina Vartiainen kaartoi mökkitielle Joutsenoon. Kartturin paikalla istui portugalilainen Vasco Rocha, joka oli ensivisiitillään pakkasen puremassa Suomessa. Kaksikon tiet olivat kohdanneet kuukautta aiemmin Vascon kotikaupungissa, Lissabonissa, jossa Vartiainen oli sohvasurffaamassa.

— Punkkasin Vascon sohvalla pari yötä, mutten kuvitellut hänen seuraavan minua Suomeen. Lomaromanssini epäonnistui tässä mielessä täysin!

En arvannut, että sopeutuminen tuntui kestävän loputtoman kauan.

Ensitöiksi lämmitettiin sauna — kuinkas muutenkaan. Päivällä pyryttänyt lumi oli peittänyt tutun avantopaikan laiturin kupeelta. Pilkkopimeällä Vartiainen astui harhaan ja hulahti jääkylmään veteen.

Onneksi vettä oli vain kainaloihin. Tapauksesta selvittiin säikähdyksellä, mutta se on piirtynyt molempien mieliin. Ensikohtaamisesta tuli tammikuussa kuluneeksi neljä vuotta.

— Rakkautemme leimahti tuosta pulahduksesta.

Aamuaurinko kutittaa Portugalin pääkaupunkia. Olemme historiaa huokuvassa Belémin kaupunginosassa, jonka torni lukeutuu Unescon maailmanperintökohteisiin. Täällä Annastiina, 32, ja Vasco, 41, nykyään asuvat.

— Kaikki kävi äkkiä. Kohtalokkaan avantoon tippumiseni jälkeen viestittelimme ja vierailimme toistemme luona tiuhaan. Jo vapun tienoilla huomasin varttuvani jälkikasvua, Vartiainen muistelee.

Raskaus oli yllätys.

— En ollut suunnitellut perheenlisäystä silloiseen elämäntilanteeseeni. Toisaalta vuotta aiemmin olin alkanut tuntea itseni kypsäksi vanhemmuuteen, joten alkushokin jälkeen olen vain iloinnut asiasta.

Saga parkaisi ensi kerran tammikuussa 2014. Vauva-ajan perhe asui Helsingissä, mutta päätös Portugaliin muuttamisesta kypsyi, kun Vascon kaksi teini-ikää lähestyvää poikaa kaipasivat isäänsä.

— Suomi oli minusta maailman paras ja helpoin paikka asua pienen lapsen kanssa. En kaivannut sieltä minnekään. Vascolla oli kuitenkin painavat syyt palata lastensa luo.

Keväällä kolmikko pakkasi kapsäkkinsä ja suuntasi Lissaboniin, jossa Vartiaisen täytyi opetella uusi rooli äitipuolena.

— Oli iso haaste hypätä uusperheen ohjaksiin osaamatta portugalin kieltä. Ensimmäiseksi opin, kuinka käskyttää lapset omiin huoneisiinsa, hän naurahtaa.

Yhteinen sävel löytyi hiljalleen ja tätä nykyä Vartiaisesta on mukavaa, kun vesselit vierailevat sisarpuolensa luona vuoroviikoin.

Hyppy Helsingin keskustasta Lissabonin lähiöön ei sujunut ongelmitta. Itsenäistä elämää viettäneellä Vartiaisella oli totuttelemista, kun samalla kadunpätkällä asuivat sekä anoppi että Vascon ex-vaimo.

— Tiesin, että alku uudessa maassa voi olla vaikea, mutten arvannut, että sopeutuminen tuntui kestävän loputtoman kauan.

Suomalaiseen täsmällisyyteen tottuneena hänen oli venytettävä pinnaa, sillä uudessa kulttuurissa asiat etenivät kaikki aikanaan -asenteella. Etenkin byrokratian kiemurat aiheuttivat ärräpäitä. Hän kaipasi myös sosiaalisia suhteita.

— Vauvoille ja äideille suunnattua ohjelmaa täällä ei juuri ole tarjolla. Vaunujen kanssa julkisilla kulkuneuvoilla liikkuminenkin oli vaivalloista.

Tilanne helpotti, kun perhe muutti vehreään Belémiin ja Vartiainen opetteli kielen. Belémissä palvelut putiikkeineen ja kahviloineen ovat lähellä, ja kivenheiton päässä välkkyy meri. Lissabonin keskustaan pääsee parissakymmenessä minuutissa.

Lapsuutensa Vartiainen viiletti hevostyttönä pitkin Rauhan laitumia Joutsenossa. Nyt laukkapellot on raivattu loma-asuntojen tieltä.

— On hienoa, että alueelle on tullut uutta elämää hotellin ja ravintoloiden myötä, mutta samalla toivon, ettei historiaa hävitetä maan tasalle. Harmittaa, että Tiuruniemen sairaalarakennus on jätetty heitteille, hän miettii.

Pappisperheessä varttunut Vartiainen on kolmilapsisen perheen kuopus. Lukion jälkeen hän asui muutaman vuoden Saksassa ja ehti täydentää yhteiskuntatieteiden opintojaan niin Argentiinassa kuin Intiassakin. Vanhemmat sisarukset asuvat perheineen Suomessa.

Joka kesä Vartiainen tuo tyttärensä 3—5 viikoksi Suomeen. Eläkkeellä olevat vanhemmat hoitavat lapsenlastaan hyvin mielellään. Heiltä opituista arvoista Vartiainen haluaa välittää Sagalle kunnioittavan suhteen luontoon.

— Portugalilaiset kurvaavat autolla joka paikkaan, ja yhteys luontoon tarkoittaa heille lähinnä hiekkarannalla löhöämistä. Toivon, että Sagasta tulee ympäristötietoinen ja hän oppii arvostamaan Suomen monipuolista maisemaa metsineen sekä järvineen.

Lapsiperheen arki Portugalissa poikkeaa paljon täkäläisestä. Vaikka portugalilaiset ovat Vartaisen mukaan lapsiystävällisempiä kuin suomalaiset, äitiysloma kestää vain kolmesta neljään kuukautta. Vekarat viedään päivähoitoon reilusti alle vuoden vanhoina. Portugalilaista päivähoitojärjestelmää hän kehuu joustavaksi.

— Aika pian vauva-ajan jälkeen piti miettiä paluuta työelämään.

Työllisyystilanne talouskriisin koettelemassa Portugalissa oli kuitenkin kehno, joten yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuneen Vartiaisen oli keksittävä elanto perheen elättämiseksi.

Myös valtion virkamiehenä vuosia työskennellyt Vasco kaipasi uutta potkua uraansa. Syntyi idea omasta majatalosta.

— Kummallakaan meistä ei ollut aiempaa kokemusta matkailualalta, mutta uskoimme mahdollisuuksiimme, sillä reissaajia Lissabonissa riittää lamasta huolimatta, Vartiainen perustelee.

Annastiina ja Vasco ottivat paitsi mittavan riskin ja myös muhkean lainan sitoutuessaan kymmenvuotiseen projektiin majataloyrittäjinä. He remontoivat yhdessä kolmikerroksisen talon majoituskäyttöön.

Perhe itse asuu alimmassa kerroksessa ja huolehtii vieraistaan lämmöllä. Vaikka aikaa markkinointiin ei tahdo löytyä, on muun muassa elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki yöpynyt usein Casa Amarelassa.

— Emme edes yritä kilpailla hotellien kanssa, vaan panostamme kotoisaan ilmapiiriin, Vartiainen sanoo.

Hän on opetellut kaiken tekemisen kautta. Muutos on suuri, sillä ennen yllätysraskauttaan hän työskenteli sosiaalityöntekijänä Helsingin lastensuojelussa.

— Toivon, että viiden vuoden päästä bisnes pyörii jo itsestään, lapset voivat hyvin ja minä voin istua talomme terassilla siemailemassa maitokahvia, hän haaveilee.

Annastiina Vartiainen

Syntynyt vuonna 1984 Joutsenossa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri.

Asuu miehensä ja 3-vuotiaan tyttärensä kanssa Lissabonissa. Perheeseen kuuluu myös kaksi alakouluikäistä poikaa puolison aiemmasta liitosta.

Emännöi Casa Amarela -majataloa

(www.casa-amarela.pt).

Harrastaa joogaa ja zumbaa sekä haaveilee aloittavansa ratsastamisen uudelleen.

Rakastaa Suomen kesää ja Portugalin talvea.

Inhoaa globaalia eriarvoisuutta.

Ihmettelee lasten kykyä iloita arkipäiväisistä asioista.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.