Humalaisen veneilijän epäillään viipyneen tuntikausia Venäjän puolella — Parikkalan Pyhäjärvellä jo viides luvaton rajanylitys tänä vuonna, kaikilla suomalaisilla rajavyöhykeluvat

Rajavyöhykelupa katsotaan raskauttavaksi asianhaaraksi, koska sen haltijan pitäisi tietää paremmin. Tyypillisesti tapauksista tuomitaan päiväsakkoja.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Pohjois-Karjalan rajavartiosto valvoo vesirajaa Parikkalan Pyhäjärvellä. Arkistokuvassa Salmisaaren Rajasalmi, jossa kahden suomalaisveneilijän epäillään käyneen Venäjän puolella elokuun alussa.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto valvoo vesirajaa Parikkalan Pyhäjärvellä. Arkistokuvassa Salmisaaren Rajasalmi, jossa kahden suomalaisveneilijän epäillään käyneen Venäjän puolella elokuun alussa.

Päihtynyt veneilijä on saattanut viettää tuntikausia Venäjän puolella tiistaina iltapäivällä. Suomalainen veneilijä otettiin kiinni verekseltään Parikkalan Pyhäjärveltä. Häntä epäillään valtionrajarikoksesta ja vesiliikennejuopumuksesta.

Tutkinnanjohtaja, yliluutnantti Tomi Salmi Pohjois-Karjalan rajavartiostosta kertoo, että veneilijän humalatila on saattanut vaikuttaa siihen, ettei hän ole huomannut ylittävänsä valtionrajaa. Salmi ei tässä vaiheessa tutkintaa kerro millaisen lukeman veneilijä puhalsi seulonta-alkometriin, mutta vesiliikennejuopumuksen raja on vähintään yksi promille. Verikokeiden tulokset valmistuvat myöhemmin.

Kyllä heillä olisi pitänyt olla tieto ja vastuullisuutta rajan lähellä liikuttaessa, että väärälle puolelle ei mennä. — Yliluutnantti Tomi Salmi

Tässä vaiheessa tutkintaa ei tiedetä tarkkalleen miten syvällä Venäjän puolella veneilijä on käynyt.

— Mahdollisesti hän on kuitenkin saattanut olla Venäjän puolella jopa useita tunteja, Salmi sanoo.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Valtionraja on merkitty järvelle keltaisin poijuin, joita on 100—200 metrin välein. Poijut ovat 1,5 metriä korkeita.

Poikkeuksellisen monta tapausta yhdelle vuodelle

Tapaus on jo viides epäilty valtionrajarikos Pyhäjärvellä tänä vuonna. Salmen mukaan luvattomia ylityksiä on ollut tänä vuonna erityisen paljon aikaisempiin vuosiin nähden.

Elokuun alussa vene, jossa oli kaksi suomalaista, ylitti rajan luvattomasti Salmisaaren Rajasalmessa ja maaliskuussa suomalainen moottorikelkkailija kävi Venäjän puolella Ristinselällä.

Helmikuussa venäläiset kävivät luvattomasti Suomen puolella kahteen otteeseen: Yhdessä tapauksessa rajan ylitti kaksi venäläistä moottorikelkkailijaa ja toisella kertaa Suomen puolella kävi kolme venäläistä pilkkijää.

Salmen mukaan yhteinen nimittäjä tapauksissa on Pyhäjärven vilkas virkistyskäyttö ja huolimattomuus rajaa osoittavien merkintöjen lukemisessa. Salmen mukaan rajaa ei yleensä ylitetä tahallaan. Rajavartiosto ei voi yleensä muuta kuin todeta tapahtuneen jälkikäteen.

— Jos he eivät huolimattomuuttaan havaitse merkintöjä, ennaltaehkäiseminen on mahdotonta. Asiaan keretään reagoida, kun vahinko on jo tapahtunut.

Sekä rajavyöhyke että valtionraja on merkitty järvelle keltaisin poijuin, joita on 100—200 metrin välein. Jos ohittaa rajavyöhykettä osoittavat keltaiset poijut, sata metriä ennen valtionrajaa on toinen ketju 1,5 metriä korkeita keltaisia poijuja. Lisäksi mantereella ja saarien rannoissa on kyltit ja nauhoitukset sekä rajavyöhykkeellä että valtionrajalla.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Kolme tämän vuoden valtionrajarikoksista tapahtui talvella Pyhäjärvellä. Raja ylitettiin joko moottorikelkalla tai kävellen. Arkistokuva.

Kaikilla suomalaisilla rajavyöhykeluvat kunnossa

Kaikissa kolmessa tapauksessa, jossa suomalaiset ovat käyneet Venäjän puolella, luvattomasta rajanylityksestä epäilyillä on ollut rajavyöhykkeellä liikkumiseen tarvittavat luvat. Valtionrajarikoksten yhteydessä se katsotaan raskauttavaksi asianhaaraksi.

— Kyllä heillä olisi pitänyt olla tieto ja vastuullisuutta rajan lähellä liikuttaessa, että väärälle puolelle ei mennä. Luvan myöntäminen on aina luottamuksen osoitus henkilölle, että tämä osaa noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä.

Salmen mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että henkilöt menettäisivät rajavyöhykelupansa. Yleensä lupa myönnetään siksi, että henkilöllä on omistuksia vesialueella tai kiinteistöjä rajavyöhykkeellä.

Tyypillinen rangaistus tämäntyyppisestä valtionrajarikoksesta on sakkoa. Salmen mukaan valtaosa rangaistuksista on 20 päiväsakon luokkaa.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto tekee rikostutkinnan myös venäläisten valtionrajarikosten osalta, mutta epäiltyjä ei yleensä haasteta oikeuteen Suomen puolelle. Salmen mukaan epäiltyjen tavoittaminen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen saattaminen Venäjältä olisi liian suuri prosessi suhteessa rangaistukseen.

Rajan tuntumassa oleva alue Pyhäjärvellä on käytännössä kokonaan Parikkalan kunnan puolella, mutta vesialueen valvonnasta vastaa Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Rajavartiostolla on järvellä jokasään venekalustoa ja teknistä valvontaa. Kaakkois-Suomen rajavartiosto valvoo rajaa mantereen puolella.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Järvessä on keltaisia poijuja sekä valtionrajalla että rajavyöhykkeen reunalla. Maastoon raja ja rajavyöhyke on merkitty kyltein ja nauhoin.