Lappeenrannan lentokenttä tarvitsee kaupungilta 800 000 euroa — korvaa valtion tukea, josta ei vieläkään päätöstä

Lentojen lisääntyessä myös riskit kasvavat. Lentokentästä hyötyviä naapurimaakuntia vaaditaan sitoutumaan lentokentän rahoittamiseen.

Kai Skyttä

Lentokentän saama valtion tuki saattaa loppua pian. Tämän vuoden tukipäätös on viivästynyt.
Lentokentän saama valtion tuki saattaa loppua pian. Tämän vuoden tukipäätös on viivästynyt.

Saimaan lentoasemasäätiö hakee Lappeenrannan kaupungilta 800 000 euron lisätukea. Sillä turvattaisiin lentokentän toiminnan rahoitusta tänä vuonna.

Tukea tarvitaan, koska valtion avustuspäätös ja samalla tuen maksatus on viivästynyt.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva esittää maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle avustuksen maksamista.

Tuen takaisinmaksusta päätetään valtion tukipäätöksen ja tuen maksamisen jälkeen säätiön kanssa sovittavalla tavalla.

Muut hyötyjät saatava sitoutumaan rahoitukseen

Esityksen mukaan kaupungin on saatava lentokentästä hyötyviä muita tahoja mukaan lentokentän rahoittamiseen.

Saimaan lentoasemasäätiölle annetaan tehtäväksi neuvotella lentoliikenteen muiden hyödynsaajien kanssa. Säätiön on laadittava tulos- ja kassavirtasuunnitelma, johon sisältyy muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua toiminnan rahoittamiseen.

Taloustutkimuksen hiljattain julkistetun selvityksen perusteella lentokentän tuomista matkailutuloista suurin osa menee Etelä-Savoon. Etelä-Karjala saa toiseksi eniten ja Kymenlaaksokin hyötyy.

Riskit kasvavat

mIKA sTRANDÉN

Ryanair on sopinut reiteistä useisiin kohteisiin, ja matkustajamäärä voi nousta 150 000:een. Matkailutulosta suurin osa valuu naapurimaakuntiin.

Konsernihallinto toteaa lentoliikenteen kasvaneen merkittävästi tänä ja viime vuonna. Kasvunäkymät ovat positiiviset. Kasvuun sisältyy konsernihallinnon mukaan kuitenkin aina myös riskejä.

Konsernihallinnon mukaan on välttämätöntä, että lentoliikenteen rahoitukseen osallistuvat Lappeenrannan kaupungin ohella myös muut hyödynsaajat.

Säätiön tulee käynnistää tätä koskevat neuvottelut välittömästi, jotta muut rahoittajat voivat varata jo ensi vuoden talousarvioihin tarvittavat määrärahat lentoliikenteen tukemiseen.

Myös säätiö-konsernin pidemmän aikavälin rahoittamistarvetta ja kaupungin kokonaisriskiä tulee selventää. Sen vuoksi säätiön on esitettävä ennen vuoden 2020 talousarviokäsittelyä koko säätiö-konsernia koskeva tulos- ja kassavirtasuunnitelma vähintään vuosille 2020 — 2021, mutta mielellään vuoteen 2023 asti.

Tähän pitää sisällyttää muiden hyödynsaajien sitoumukset osallistua toiminnan rahoitukseen.

Konsernihallinto katsoo, että suunnitelman perusteella voi paremmin arvioida, mikä on näille vuosille tarvittava rahoitus ja miten se tulisi toteuttaa.

Säätiö myönsi jo 250 000 euron kassalainan

Säätiön omistama Lappeenrannan lentokenttäyhtiö vastaa lentokentän operatiivisesta toiminnasta.

Säätiö on jo joutunut tuen puuttumisen takia myöntämään lentoasemayhtiölle 250 000 euron kassalainan.

Valtion tuen lisäksi Lappeenrannan kaupunki voi myöntää vuosittain miljoonan euron tuen, joka käytetään lentoyhtiöiden kanssa tehtävään markkinointiyhteistyöhön. Tätä tukea kaupunki voi maksaa valtuustokauden loppuun asti. Tukisumma päätettiin tuplata aiemmasta puolesta miljoonasta eurosta tänä vuonna.

Lentokentän seuraava iso investointi on kiitotien kunnostus.

Valtion tuen loppumiseen varaudutaan

Mika Strandén

Lentokentän seuraava iso investointi on kiitotie.

Lentokenttäyhtiö on saanut valtiolta tukea miljoona euroa vuodessa siitä lähtien, kun kenttä siirtyi kaupungin omistukseen. Tuki on käytetty kentän operatiiviseen toimintaan.

Lentoasemasäätiön kaupungille osoittaman kirjeen mukaan perusteet tuen myöntämiselle myös kuluvalle vuodelle ovat olemassa.

Kun maan hallitus erosi, tuen haku keskeytyi. Tietoa haun avautumisesta, mahdollisen rahoituspäätöksen aikataulusta tai rahoituksen tasosta ei ole.

Aiemmin säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen on arvioinut, että tuen loppumiseen on varauduttava kuluvan vuoden jälkeen.

Vuoden 2019 valtion budjettiin varattu enintään miljoonan euron määräraha on suunnattu Finavian ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen. Hakemusten arvioinnissa painottuvat matkustaja- ja reittiliikenteen edistäminen ja niitä tukevat toimenpiteet.

Lentoasemasäätiö toteaa, että Lappeenrannan lentokenttä on ainoa Finavian verkoston ulkopuolinen lentokenttä, jolla reittiliikenne on käynnistynyt ja kasvanut merkittävästi tuen avulla.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset