Lappeenrantalainen Juha Ritonummi ajaa työmatka-ajoa noin 35 000 kilometriä vuodessa ja asuu työnsä takia arkiviikot muualla. Asiantuntija kertoo, millaista sopeutumista tilanne vaatii

Juha Ritonummi sanoo, että viikoittaiseen ajamiseen työpaikkakunnalle on reilun kahdeksan vuoden aikana tottunut. Mahdollisuus tehdä myös etätyötä helpottaa.

Minna Mänttäri

Juha Ritonummen työ vie viikoittain neljäksi päiväksi toiselle paikkakunnalle pois kotoa Lappeenrannasta.
Juha Ritonummen työ vie viikoittain neljäksi päiväksi toiselle paikkakunnalle pois kotoa Lappeenrannasta.

Lappeenrantalaiselle Juha Ritonummelle kertyy työmatka-ajoa noin 35 000 kilometriä vuodessa.

Hän työskentelee tuotannon suunnittelijana UPM:n palveluksessa, ja tavallinen työviikko vaatii läsnäoloa neljänä päivänä Savonlinnan vaneritehtaalla.

Siellä on myös vuokra-asunto yöpymistä varten.

Pitkät työmatkat ovat kuuluneet Juha Ritonummen arkeen reilun kahdeksan vuoden ajan, siitä lähtien, kun yritys päätti luopua vanerintuotannosta Lappeenrannassa.

Hän huomauttaa, että perhe mietti ensi alkuun, muuttaako isän työn perässä vai ei.

— Siinä vaiheessa se olisi ollut periaatteessa helppoa, sillä lapset olivat ala-asteikäisiä, ja varmaan vaimo olisi sairaanhoitajana löytänyt työn uudelta paikkakunnalta.

Ratkaisu oli kuitenkin, ettei kotikaupunkia jätetty.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto vuodelta 2015 kertoo, että 12 236 eteläkarjalaista käy töissä kotikuntansa ulkopuolella.

Noin 60— 200 kilometrin työmatkaa linnuntietä laskien arvioidaan ajavan noin 1742 henkilön.

Luvut perustuvat muun muassa väestötietojärjestelmään ja verotuksen eri aineistoihin.


Yhteiset pelisäännöt arkeen


Vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta huomauttaa, että pitkän työmatkan ajamisen tai asumisen työpaikkakunnalla täytyy luonnistuakseen sopia elämäntilanteeseen.

Siihen taas vaikuttaa muun muassa, onko perheessä pieniä lapsia tai jommankumman puolison iäkkäämpiä vanhempia, jotka mahdollisesti kaipaavat huolenpitoa.

— Lisäksi sopeutumista vaaditaan sekä pitkää työmatkaa tekevältä että perheeltä. Tilanne kuormittaa kaikkia ja yhdessä täytyy sopia ja hyväksyä pelisäännöt arjen pyörittämiseen.


Etätyö antaa vaihtelua


Juha Ritonummi kertoo tottuneensa pitkän matkan ajamiseen ensimmäisenä talvena ja perhe puolestaan isän arkisiin poissaoloihin.

Lukion kolmasluokkalaiset kaksostyttäret eivät enää muista aikaa, jolloin isän työpaikka oli lähellä.

Käytännössä Ritonummen tapaa aina maanantaisin UPM:n Lappeenrannan konttorista Kaukaan tehdasalueen kupeesta. Varhain tiistaiaamuisin odottaa noin 160 kilometrin ajomatka itään.

Tiistain, keskiviikon ja torstain hän tekee yleensä pitkää päivää. Toisaalta työtä riittää, eikä työpaikalta ole kiirettä kämpille. Työtunnit voi hyvittää perjantaisin, jotta pääsee ajoissa tien päälle ja kotiin.

Etätyökin on osittain mahdollista, minkä ansiosta voi ajaa keskellä viikkoa Lappeenrantaan vaikkapa katsoakseen SaiPan kotimatsit.

— Keskellä arkea minulle on luksusta, kun voi lähteä kotoa töihin yhtä matkaa vaimon kanssa ja tietää voivansa myös illastaa kotona perheen kanssa.

Alkuvuosina tällaisia lyhyitä arkipiipahduksia saattoi olla useammin, joten ajokilometrejäkin kertyi vuodessa yli 40 000.

Nykyisin ei enää jaksa istua ratissa kahta tuntia yhteen suuntaan vain yhden yön takia ilman painavaa syytä.

Myös perheen kesämökki Puumalassa keventää osaltaan työmatkojen rasitusta.

— Muun muassa viime kesänä ajoin sieltä töissä neljän viikon ajan. Myös mökiltä kertyy työmatkaa runsaat 70 kilometriä suuntaansa, mutta ainakin tienvarsimaisemat ovat vaihteeksi toiset.


Läheisyyttä täytyy vaalia


Pitkät poissaolot kotoa työn takia voivat joko lähentää perheenjäseniä tai etäännyttää.

Tämä kävi ilmi kyselytutkimuksessa, johon vastasivat pitkiä työmatkoja ulkomaille tekevät.

Asiantuntija Barbara Bergbomin mukaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten vaalitaan ja vahvistetaan läheisyyttä.

— Paljon riippuu siitä, miten usein kotiin ollaan yhteydessä, päivittäin vai selvästi harvemmin. Joku arvioi matkatyön jopa lähentäneen välejä teini-ikäisiin lapsiin, sillä kotona näiden kanssa ei ehkä tulisi juteltua niin usein.

Vastauksissa näkyi myös, että matkatyöläiset alkavat arvostaa tavallista arkea ja kotielämää.


Ystäviä tapaa harvemmin


Poissaolo työn takia kotipaikkakunnalta vähentää seurustelua ystäväpiirin kanssa ja kaventaa harrastusmahdollisuuksia, sen Ritonummi on kuluneiden aikana huomannut.

Hän lisää, että valtaosa nykyisistä työkavereista asuu työpaikkakunnalla.

Viime vuosina sauvakävely on alkanut yhä useammin liikuttaa miestä, koska laji eikä sido tiettyyn paikkaan tai aikaan, eikä ole kovin vaatelias kelin suhteen.

— Sauvat voi aina lähtiessä kätevästi heittää mukaan auton perään.

Tuttaviltaan Ritonummi kuulee usein kysymyksen, miten kauan hän vielä nykyistä työmatkaansa ja viikoittaista poissaoloa työn takia jaksaa.

Hän tuumii, ettei tavoitetta ei ole asetettu, ja toisaalta eläkeikä on vastikään karannut kauemmas.
— En osaa sanoa. Kun taaksepäin katsoo, niin yli kahdeksan vuotta on mennyt nopeasti. Mikä ettei samaa aikaa jaksaisi jatkaa samanlaisella ohjelmalla eteenpäin.

Luetuimmat