Venäjän Saimaan laivaston hylyt leikkivät kuurupiiloa — Suvorovin kanavaväylältä Kutveleen ja Käyhkään välillä ei ole löytynyt uusia hylkyjä

Lappeenrantalainen Saimaan hylyt -ryhmä luotaa Ruokolahdella Kutveleen ja Käyhkään kanavien välistä vesialuetta vanhojen venäläisten merikarttojen perusteella.

Ilpo Leskinen

Saimaan hylyt -ryhmä on toiminut kymmenisen vuotta Pentti Kokin johdolla. Kuvan alus ei kuulu Kokin arsenaaliin.
Saimaan hylyt -ryhmä on toiminut kymmenisen vuotta Pentti Kokin johdolla. Kuvan alus ei kuulu Kokin arsenaaliin.

Tunnettujen hylkyjen määrä Suvorovin kanavien väylällä pysyy kahdessa. Kutveleen ja Käyhkään kanavien väliseltä vesialueelta ei löytynyt uusia hylkyjä viikko sitten tehdyssä etsinnässä.

Vesiväylää Saimaalla, Ruokolahden Käkövedellä on luodannut lappeenrantalainen Saimaan hylyt -ryhmä.

— Sieltä ei löytynyt yhtikäs mitään, ei hylyn hylkyä, ryhmän vetäjä Pentti Kokki sanoo.

Käkövedellä on tarjolla vaihtoehtoisia kulkureittejä, mutta hylkyharrastajat pitäytyivät vanhojen venäläisten merikarttojen viitoittamalla väylällä. Kokin mukaan ryhmä jatkaa vielä tutkimuksia vesireitillä.

Hylkyjen etsintää apurahan turvin

Saimaan hylyt -ryhmä sai Suomen kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahastolta apurahan hylkyjen etsintään.

Ryhmän tavoitteena on ollut löytää järvenpohjasta Venäjän Saimaan laivaston alus. Laivasto seilasi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa Lappeenrannan, Savitaipaleen Kärnäkosken linnoituksen ja Savonlinnan väliä. Matka Savonlinnaan kulki Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telakanavan kautta.

Työryhmä on aiemmin etsinyt Saimaan laivaston aluksia Solkein—Kärnäkosken suunnalta Taipalsaaren ja Savitaipaleen rajaseudulta. Solkeista löytyy niin sanottu viides Suvorovin kanava, jonka rakentaminen jäi kesken.

Käyhkäällä kaksi hylkyä

Suvorovin kanavaväylältä tunnetaan ennestään kaksi hylkyä. Toinen sijaitsee lähellä Käyhkään kanavaa ja toinen Käyhkään ja Talkkunan puolivälissä, Vipuniemen kupeessa.

Käyhkään hylkyä tutkittiin 1980-luvulla. Se on kanavan rakennustöissä käytetty alus. Se on ensimmäinen arkeologisesti tutkittu hylky sisävesillä.

Vipuniemen hylyn jäänteet tulevat näkyville, kun Saimaan pinta on alhaalla.