Maahanmuuttajien asukasraati käy läpi muodonmuutosta Lappeenrannassa — ”Vihapuhe lisääntyy vauhdilla, siksi pitäisi olla kaiken aikaa valppaana ja toimia. Miten sen teemme?”

Monikulttuurisen asukasraadin kokouksissa ei käynyt juuri ketään. Tauolle laitetulle raadille etsitään nyt hyödyllisempää toimintamuotoa.

Mika Strandén

Kahvipöydässä kokoustaminen ei ollut hyödyllistä monikulttuuriselle asukasraadille, vaan sen toiminta lopahti.

Monikulttuurinen asukasraati on laitettu tuumaustauolle Lappeenrannassa. Asukas- ja alueneuvosto päätti tiistaisessa kokouksessaan, että maahanmuuttajille suunnattu monikulttuurinen asukasraati ottaa aikalisän ja tauon aikana raadille etsitään uusi, hyödyllisempi toimintamuoto.

Monikulttuurinen asukasraati on ollut maahanmuuttajien vastine eri kaupunginosien alueraadeille. Näiden kahdeksan alueraadin välityksellä ihmiset vaikuttavat asuinalueensa ja kotikaupunkinsa asioihin, ja kaupungin toimialat pyytävät lausuntoja alueraadeilta.

Monikulttuurisen asukasraadin suurin tauolle jäämisen syy on se, ettei kokouksissa käynyt juuri ketään.

Monikulttuurisessa asukasraadissa myös tavoitteet alkoivat kasvaa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ohi, kun raadin avulla haluttiin parantaa asenteita ja edistää maahanmuuttajien työllistymistä, kertoo raadin sihteerinä toimiva asukasyhteyshenkilö Pia Haakana Lappeenrannan kaupungilta.

— Raati tavoitteli niin isoja asioita, etteivät pienen raadin resurssit riittäneet niihin. Kannustamme maahanmuuttajia nyt osallistumaan omien asuinalueidensa alueraateihin ja sitä kautta vaikuttamaan asuinalueensa asioihin yhdessä kantaväestön kanssa, Haakana sanoo.

Haakanan mukaan monikulttuurinen asukasraati tulee jatkamaan toimintaansa jossakin muodossa. Tarkoitus on ottaa toimintaan mukaan maahanmuuttajien kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja, kuten Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Me-talo Lappeenranta. Tavoitteena on saada suunnitelmat jatkosta selviksi asukas- ja alueneuvoston seuraavaan kesäkuun alussa pidettävään kokoukseen mennessä.

— Ehkä joku vapaamuotoisempi toiminta, kuten vaikka foorumi, voisi olla sopivampi tapa kuin kokoustava raati. Vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajat eivät samalla tavalla viihdy kahvikupin ääressä kääntelemässä asioita kuin suomalaiset, Haakana sanoo.

Haakanan mukaan 12 jäsenestä koostuvan monikulttuurisen raadin hyllyttämiseen ei liity riitoja tai muuta draamaa.

Helmikuussa 2015 perustettu raati on ollut tauolla myös vuonna 2016. Vuonna 2017 toiminta hieman piristyi, mutta viime vuonna jälleen hiipui.

Suurin osa raadin jäsenistä oli naisia. Kansallisuuksista eniten raatilaisia oli venäläisiä, mutta joukossa oli myös ihmisiä Virosta, Saksasta, Marokosta ja Saksasta.

Raatilaiset olivat yhtä mieltä siitä, että raadin toimintaa on syytä kehittää uuteen suuntaan, mutta myös huoli maahanmuuttajien tilanteesta on noussut.

Eräs raatilainen kommentoi Haakanan helmikuun alussa tekemässä kyselyssä raadin jatkoa, että ”on masentavaa, jotenkin myös käsittämätöntä, ettei ’kansainvälisyys’, kulttuurien kirjo näy mitenkään kaupungin katukuvassa, toiminnoissa, arjessa. Sitä vaan mainostetaan sloganeissa ja juhlapuheissa, samaan aikaan kun suvaitsemattomuus ja rasismi, vihapuhe lisääntyy vauhdilla. Minusta tämä on todella pelottavaa, vaarallinen kehityssuunta. Siksi pitäisi olla kaiken aikaa valppaana ja toimia. Miten sen teemme?”.