Teatteri Imatra tuo näyttämölle karkinnäköisen sadun — Hannun ja Kertun Hannu, eli Kari Kinnari mietti jo 35 vuotta sitten olevansa lasten rooleihin ihan liian vanha

Teatteri Imatran uutuusnäytelmä saa ensi-iltansa tiistaina.

Piia Kaskinen

Oikealla Hannu, Wilhelm Grimm ja Kerttu, eli Kari Kinnari, Pekka Räty ja Marika Huomolin. Vasemmalla isä ja äiti/noita, eli Marko Kurikka ja Ulla-Maija Järnstedt.
Oikealla Hannu, Wilhelm Grimm ja Kerttu, eli Kari Kinnari, Pekka Räty ja Marika Huomolin. Vasemmalla isä ja äiti/noita, eli Marko Kurikka ja Ulla-Maija Järnstedt.

Teatteri Imatran Pikku Hiisi -näyttämöllä nähdään tiistaina yksi kaikkein tunnetuimmista satuklassikoista: Hannu ja Kerttu.

Saksalainen kansansatu tuli entistä tunnetummaksi Grimmin veljesten ansiosta. He julkaisivat sen satukirjassaan vuonna 1812.

Alkuperäinen tarina kertoo melkoisen makaaberilla tavalla köyhän puunhakkaajan lapsista. Siinä paha äitipuoli saa lasten isän viemään lapset metsään ja jättämään sinne, sillä perhe pelkää nälkäkuolemaa.

Noidan piparkakkutalo ja nykykaupan karkkiosasto


Teatteri Imatran versiossa lapsia ei hylätä, vaan he lähtevät metsään isän kanssa, hakemaan jotain hyvää. Sitten sattuu erinäisiä sattumuksia, lapset joutuvat eroon isästään, ja päätyvät piparkakkutalolle.
— Alunperin sadun teemoina olivat esimerkiksi köyhyys ja elinolosuhteet. Nyt suurimpina teemoina ovat lasten rohkeus, sisarrakkaus ja se, että hyvä voittaa pahan, valottaa näytelmän ohjeeja, teatterinjohtaja Timo Rissanen.

Tämä versio on tuoreen makuinen, melkein kuin oma satunsa, toteaa myös Hannua näyttelevä Kari Kinnari.
— Aikuinen voi nähdä näytelmässä muitakin teemoja. Esimerkiksi noidan piparkakku- ja karkkitalo, sehän on kuin nykykaupankin karkkiosasto, joka houkuttaa lapsia tuhlaamaan terveytensä ja vanhempiensa rahat.

Yksi kuitenkin pysyy, eli sadun kaamea uuniin pistämisen uhka. Mutta lopussa hyvä voittaa. Vajaan tunnin kestävä näytelmä käy kaiken ikäisille, kolmi- ja nelivuotiaista ylöspäin.
— Ylärajaa ei ole. Tulisin itse katsomaan tämän oikein mielelläni, toteaa Kerttua esittävä Marika Huomolin.

Haasteena karkinsyönti ja puhuminen yhtä aikaa

Jokohan tämä olisi viimeisiä lapsiroolejani, miettii Kinnari.
— Tein 25-vuotiaana lastenteatteria Riihimäellä. Mietin tuolloin, että olenkohan minä jo liian vanha esittämään lasta, hän nauraa.

”Olenkohan tähän liian vanha” -mietteistä on jo muutama vuosikymmen. Kinnari täytti helmikuussa 60 vuotta, ja juhli keväällä myös 35-vuotistaiteilijajuhlaansa.
— On ihana tehdä lasten juttuja. Saa touhuta rennosti ja voi heilua ja leikkiä enemmän kuin aikuisten näytelmissä.

Tämän näytelmän suurin haaste on karkki.
— Tässä pitää oikeasti syödä karkkia ja puhua samaan aikaan. Koitan syödä sitä maltilla, hän nauraa.

Moni vaalii tietämättään Hannu ja Kerttu -sadun muistoa myös tietämättään. Tämä satu nimittäin innosti aikanaan saksalaiset leipomaan jouluisin noita-akan mökkejä. Moni suomalainenkin leipoo edelleen piparkakkutaloja.

Teatteri Imatrassa nähdään amerikkalaisen Kathryn Schultz-Millerin dramatisoinnin pohjoismainen kantaesitys. Näytelmän ensiaamu on tiistaina 4. syyskuuta kello 10.
Esitykset jatkuvat joulukuulle.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat