Lappeenrannan valtuusto hyväksyi lentokentän tukeen 1,4 miljoonaa euroa — Äänestyksessä jälleen asetelma vihreät vastaan muut

Lappeenranta hyväksyi ensi vuoden talousarvion neljän äänestyksen jälkeen. Velkamäärä kasvaa rajun investointitahdin mukana.

Kai Skyttä

Virpi Junttila (vihr.) esitti valtuustokeskustelussa Lappeenrannan lentoasemasäätiön tuen perumista ensi vuodelta.
Virpi Junttila (vihr.) esitti valtuustokeskustelussa Lappeenrannan lentoasemasäätiön tuen perumista ensi vuodelta.

Lappeenrannan valtuusto pääsi maanantaina odotetusti äänestämään Lappeenrannan lentoasemasäätiön tuesta.

Muuten valtuuston kokous sujui jopa leppoisissa merkeissä ja talousarvio sai kiitoksia vihreiden lentoasemaan kohdistuvasta kritiikistä huolimatta.

Vihreät valtuutetut hyökkäsivät eri puheenvuoroissa lentoaseman tukea vastaan.

Valtuustoryhmä esitti, että Lappeenrannan kaupunki ei tue lentoliikenteen markkinointia eikä sijoita lentoasemasäätiön säädepääomaan varoja vuonna 2020.

Valtuustoryhmä teki kolme eri muutosesitystä budjettiin.
Vihreät olisivat sijoittaneet esityksissään eurot paikallisliikenteen tukemiseen sekä lasten ja nuorten lautakunnan eri hankkeisiin.

Kaikki puolueen kolme esitystä hävisivät lukemin 45-6 eli vihreät jäivät käytännössä yksin.

— Veronmaksajien rahoittamat lentoliikenteen tuet vääristävät lentoliikenteen markkinoita, lisäävät ilmastopäästöjä, lennättävät huomattavissa määrin ostovoimaa pois alueeltamme, ja ovat suoraan pois kaupungin asukkaiden arkea ja hyvinvointia parantavista toimista, perusteli vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt ryhmän vetäjä Virpi Junttila.

Kokoomus kuittaili vihreille

Kimmo Klemola (vihr.) arvosteli viime vuoden tapaa kovin sanoin lentoaseman tukea ja kaipasi myös tilastotietoja muun muassa matkailijoiden kansallisuuksista  Leena Lipiäinen- Medjeralin tukemana.

Lentoasemasäätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpään (kok.) mukaan vihreät tekee ”impivaaralaisessa ideologiassaan” perustavanlaatuisen virheen.

— Olemme varmoja, että Lappeenrannan kannalta lentoliikenteen tukeminen on edullinen ratkaisu, Järvenpää sanoi.

Kokoomuksen Jussi Härkönen provosoi omassa puheenvuorossaan Järvenpään tavoin vihreitä.

— Meidän on vaikea antaa aikaa asioille toteutua. Me olemme yhdessä hyväksyneet matkailustrategiat. Tai voidaan me lopettaa täältä kaikki ja annetaan puiden kasvaa ja sammutellaan valoja, Härkönen härnäsi.

Muuten lentokenttäkeskustelu pysyi maltillisena.

Eri puheenvuoroissa kaivattiin parempaa toiminnan ja talouden seurantaa sekä aitoa liiketoimintasuunnitelmaa. Myös markkinointi nousi esille puheenvuoroissa.

Perussuomalaisten Ilpo Heltimoinen kannatti tukea, mutta muistutti ettei se saa olla menoautomaatti.

— Valtuuston tulee saada keskeiset tiedot, kuinka paljon Lappeenrannan kaupunki saa sijoitetulle rahalle tuottoa. Tappiollista toimintaa ei voida pitkään jatkaa.

Keskusta halusi lisää tierahoja

Muitakin muutosesityksiä budjettiin tuli.
Keskusta kaipasi lisää tierahoja.

Keskustan Jouni Kemppi esitti ryhmäpuheenvuorossa yksityistiemäärärahojen kasvattamista 153 000 eurolla.

— Summa voidaan kattaa maaomaisuuden myynnillä, Kemppi esitti.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan on huolestuttavaa, jos tällainen talousajattelu lisääntyy.

— Maaomaisuuden myynnit ovat kertaluonteisia vaikeasti ennustettavia myyntituottoja, joita ei pitäisi laittaa yksityisteihin.

Suurimmista puolueista SDP ei lentokenttään puuttunut.

Ryhmäpuheenvuorossa valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Koskenranta pohti tulevaisuuden palveluverkkoa.

— Tulevana vuonna meidän on tarkasteltava palveluverkkoa ja mitoitettava sitä huomioiden tulevien vuosien väestöennuste. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kuntalaisten arkea hankaloitetaan viemällä palvelut ulottumattomiin tai että pienen koululaisten päivät venyvät kohtuuttomasti koulumatkojen vuoksi.

Kristillisdemokraattien Marjatta Moilanen pohti myös palveluja. Hänen mukaansa koulutoimen yllä on säästöjen uhka.

— Pitää taata riittävän pienet opetusryhmät. Lapset ja nuoret voivat yhä enemmän huonosti. Heihin pitäisi sijoittaa enemmän.

Onko meillä imagoa?

Lappeenrannan valtuusto keskusteli myös puolisen tuntia kaupungin tulevasta väestökehityksestä.

Sama teema oli esillä myös aiemmin syksyllä, jolloin puheissa kaivattiin vapaamuotoista seminaaritapaamista teeman ympärillä.

SDP:n Eeva Arvela kaipasi edelleen tilaisuutta, jossa valtuutetut voisivat valmistellun aineiston perusteella keskustella väestökehityksen suunnasta. Hän tivasi asiaa valtuuston puheenjohtaja Ari Torniaiselta (kesk.).

— Olemme ilomielin järjestämässä sellaisen tilaisuuden. Kevätpuolella ensi vuonna. Tarkistetaan samalla kaupungin strategiaa, Torniainen vastasi.

Monissa puheissa pohdittiin Lappeenrannan vetovoimaa.

— Millainen kaupunki Lappeenranta on? Jokainen voi kysyä, onko meillä minkäänlaista brändiä tai imagoa? On otettava mallia yliopistosta. Yliopistolla on uskallettu ottaa reippaasti ja rohkeasti askelia, Markus Iitiä (kok.) sanoi.

Marjatta Moilanen kaipasi muita konkreettisia asioita. Houkuttavuuden lisäksi myös syntyvyyttä pitää pohtia, Moilanen sanoi.

— Onko alhainen syntyvyys ilmiö tai asenne tai suorastaan arvokysymys? Lapset ovat arvokkainta mitä meillä on. Jos meillä ei ole lapsia, ei ole tulevaisuutta.

Keskustan Jari Karhu puhui elinkeinoelämän mahdollisuuksista.

— Tarvitaan työpaikkoja nuorille. Jos ei ole pitkäaikaisia töitä, se siirtää perheiden perustamista. Perheiden huolet otettava huomioon.

Kokoomuksen Linda-Brandt Ahde muistutti, että lapsien hankkiminen ja perheen perustaminen on henkilökohtainen asia.

— Niille, jotka haluavat, on tarjottava aidosti lapsiystävällinen kaupunki. Luodaan brändi kaupungista, jossa on turvallista asua.

Juttua päivitetty 9.12. 2019 kello 19.30. Lisätty valtuuston talousarviokeskustelu.

Juttua päivitetty 9.12. 2019 kello 20.01. Lisätty otteita väestökehitykseen liittyvästä keskustelusta.

Lappeenrannan talousarvio 2020

Lappeenrannan toimintakate eli palvelujen tuottamiseen käytettävä rahamäärä on ensi vuonna 410 miljoonaa euroa.

Lappeenranta investoi lähivuosina muun muassa kouluihin ja liikuntapaikkoihin yli sata miljoonaa euroa. Osa investoinneista on jo käynnissä.

Ensi vuonna kaupunki investoi 46 miljoonalla eurolla.

Kaupungin kannalta se tarkoittaa rajua kaupungin velkaantumista.

Vuoteen 2022 mennessä kaupunki ottaa taloussuunnitelman mukaan uutta velkaa 115 miljoonaa euroa. Velkakierre talttuu taloussuunnitelman mukaisesti vuonna 2025.

Lappeenrannan veroprosentti säilyy ennallaan ja on ensi vuonna 21.

Luetuimmat