Käävät ovat nirsoja asuinpaikkansa suhteen ja siksi ne kertovat metsästä paljon — Liisa Laitinen vetää kääpäretken metsään, josta puuhataan viherkanavaa Venäjälle

Luonnonsuojeluyhdistyksen kääpäretki suuntaa Soskuan sulun maisemiin. Saimaan kanavan rantametsiin toivotaan suojelualuetta, joka ulottuisi Venäjälle asti.

Juha Juuti

Liisa Laitinen tarkastelee käävän pillistöä Saimaan kanavan rantametsässä. Laitisen mukaan Soskuan maastoista löytyy hienoja vanhojen metsen kääpiä ja jopa yksi aarniometsien laji.
Liisa Laitinen tarkastelee käävän pillistöä Saimaan kanavan rantametsässä. Laitisen mukaan Soskuan maastoista löytyy hienoja vanhojen metsen kääpiä ja jopa yksi aarniometsien laji.

Kymmenisen vuotta sitten se tapahtui. Koko ikänsä luontoa harrastanut ja metsissä liikkunut Liisa Laitinen huomasi käävät. Ne olivat aina olleet siellä, mutta hän ei ollut ajatellut niitä sen enempää.

Liikkuessaan vanhoissa metsissä hän vähitellen oivalsi, että käävillä on paljon kerrottavaa. Vaateliaat käävät ovat indikaattorilajeja, joista voi päätellä miten arvokkaassa metsässä ollaan.

Osa puita lahottavista käävistä on hyvinkin vaativia elinympäristönsä suhteen, ja siksi niitä kasvaa vain paikoissa joista löytyy juuri sopivanlaista lahopuuta. Jos kääpälajisto on monipuolista, se tarkoittaa että metsä on saanut elellä rauhassa pitkään, eikä ihminen ole tehnyt siellä radikaaleja hakkuita.

Juha Juuti

Kääpäharrastaja Liisa Laitinen näkee käävistä, että millaisessa metsässä ollaan. Saimaan kanavan rantametsistä löytyy runsaasti kääpien vaatimaa lahopuuta.

Kanavan rantametsiin toivotaan suojelualuetta

Lauantaina kääpäharrastaja Laitinen vetää kääpäretken Soskuan metsiin yhdessä kasvitieteilijä Seppo Vuokon kanssa. Soskua on valittu kohteeksi kolmesta syystä.

Soskuan metsät ovat helposti tavoitettavissa ja tien varressa. Lisäksi siellä on ikääntynyttä, monipuolista metsää ja lahopuita. Suurin osa kääpälajeista kasvaa vain kuolleissa puissa.

Vanhojen metsien kovakuoriaiset ovat muuttuneet hyvin, hyvin harvinaisiksi. — Liisa Laitinen

Lisäksi syynä on Saimaan kanavan rantametsien suojeluhanke. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri on esittänyt seudulle suojelualuetta ja kääpäretki tekee hanketta paremmin tunnetuksi. Laitisen mielestä Saimaan kanavan rantametsien suojelu auttaisi säilyttämään yhtenäisen viherkanavan Venäjän suuntaan.

— Venäjän puolella on erilaista metsää kuin Suomessa. Siellä on käsittelemätöntä metsää ja monipuolista lajistoa. Lajit pystyisivät siirtymään eteenpäin, jos olisi tällainen yhtenäinen suojelualue kanavan varrella.

Esimerkiksi linnut voivat lentää metsäsaarekkeelta toiselle, mutta yhtenäistä suojelualuetta tarvittaisiin kääpien ja muiden sienten, kasvien ja hyönteisten leviämiseen.

— Vanhojen metsien kovakuoriaiset ovat muuttuneet hyvin, hyvin harvinaisiksi, Laitinen toteaa.

Juha Juuti

Suurin osa käävistä vaatii lahopuuta kasvaakseen. Suomesta kääpälajeja tunnetaan noin 250. Ne ovat sieniä, joiden rihmasto elää puussa ja ottaa siitä ravintonsa.

Avohakkuut harmittavat luontoharrastajaa

Luontoharrastuksen Laitinen löysi lapsena itse. Lintuharrastus alkoi koulun luontokerhossa, mutta hän kertoo olleensa aina kiinnostunut kasveista ja linnuista.

— Isäni oli aika ankara erämies. Hänen kanssaan olen aina kulkenut paljon luonnossa.

Hienoja vanhoja metsiä Laitinen kertoo löytyvän Kainuusta, Kuusamosta ja Pohjois-Karjalasta. Etelä-Karjalassa sellaisia on lähinnä yksittäisillä suojelualueilla.

Yleensä luonnossa liikkumisesta tulee hyvä mieli, mutta välillä maisema on masentava. Metsäteollisuuden kasvaneen puunkysynnän vuoksi avohakkuita on enemmän kuin viime vuosina on totuttu.

— Sellaisella alueella voi tulla masentunut olo. Voimakkaasti käytetty talousmetsäympäristö voi olla erittäin vaikeakulkuista ja linnusto hyvin yksipuolista. Ei se hirveästi ilahduta.

Kääpäretki Soskuan metsiin

Kokoontumispaikka Soskuan sululla Lappeenrannassa 15.9. kello 12.

Oppaina kasvitieteilijä Seppo Vuokko ja kääpäharrastaja Liisa Laitinen.

Sään mukainen vaatetus. Jos sataa, niin sadevaatteet. Sade ei estä kääpien katselua

Lenkkareilla pitäisi pärjätä, mutta saappaat tai maastokengät ovat hyvä vaihtoehto.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat