Lappeenrantalaista Willimiestä uudistettiin 200 000 eurolla – Parikymppinen pelastusalus sai uutta tehoa kannen alle ja entistä tarkemman tutkan

Muutoksilla on tarkoitus saada ainakin 15 palvelusvuotta lisää. Willimiehellä tehdään monenlaisia pelastustehtäviä Saimaalla.

Mika Strandén

Elias Altarriba on tyytyväinen Willimiehen peruskorjaukseen. Aluksen on tarkoitus pysyä pelastuskäytössä ainakin vuoteen 2035.
Elias Altarriba on tyytyväinen Willimiehen peruskorjaukseen. Aluksen on tarkoitus pysyä pelastuskäytössä ainakin vuoteen 2035.

Punainen moottori kiiltelee auringonpaisteessa Saimaan rannassa. Pelastusalus PV Willimies on saanut uuden voimanlähteen sisuksiinsa.

Suomen meripelastusseura Etelä-Saimaan (SMPS Etelä-Saimaa) isännöimä alus peruskorjattiin viime talven aikana. Vuonna 1999 valmistuneen aluksen alkuperäinen moottori, 600-hevosvoimainen Caterpillar vaihdettiin uuteen 875-hevosvoimaiseen Scaniaan.

– Entinen moottori jäi vähän kyntämään eikä ihan jaksanut nousta liukuun. Nyt on tehoa sen verran, että tämä toimii kuin pitääkin, kertoo SMPS Etelä-Saimaan puheenjohtaja Elias Altarriba.

Moottorin vaihto nosti Willimiehen huippunopeuden aiemmasta noin 25 solmusta noin 38 solmuun eli noin 70 kilometriin tunnissa. Näin pelastustehtäviin päästään entistä ripeämmin.

Altarriban mukaan vanha moottori toimi yhä, mutta sille oli kertynyt runsaasti työtunteja parinkymmenen vuoden aikana. On viisaampaa vaihtaa etukäteen kuin vasta sitten, kun jotain hajoaa. Pelastusaluksen toiminnassa ei ole varaa riskeille.

– Se on ihan työturvallisuusasiakin. Jos esimerkiksi lähestyisimme kivikkoa kovassa tuulessa ja meillä pettäisi kone, olisimme pulassa, Altarriba sanoo.

Mika Strandén

Uusi, tehokkaampi moottori paljastuu kannet avaamalla.
Uusi, tehokkaampi moottori paljastuu kannet avaamalla.

Muutokset pidentävät pelastusaluksen palvelusvuosia

Toinen merkittävä uudistus Willimieheen on navigointijärjestelmien vaihtaminen. Aluksen molemmat navigointitietokoneet ja tutka keskusyksikköineen ovat uusia.

Tutka on aiempaa kehittyneempi, millä on Altarriban mukaan suuri merkitys. Hän vertaa veneellä pimeässä liikkumista rekalla ajamiseen, sillä nopeus saattaa nousta 70 kilometriin tunnissa.

– Kaistat ovat vesillä vähän leveämpiä, mutta ei ole tietä, jota seurata. Silloin tutka on huonossa kelissä aivan avainasemassa, Altarriba sanoo.

Peruskorjaus on maksanut noin 200 000 euroa. Valtaosa rahoituksesta, 70 prosenttia, on tullut Veikkauksen tuotoista. Niiden käyttöä hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, joka on yksi kattojärjestön Suomen meripelastusseuran päärahoittajista.

Kattojärjestö omistaa alukset ja tekee päätökset, kannattaako niihin sijoittaa.

– Willimies on osoittautunut hirveän hyväksi, joten tällainen perusparannus oli järkevää tehdä, Altarriba toteaa.

Nyt toteutetun kaltaisia peruskorjauksia tehdään pelastusaluksille yleensä vain yksi niiden elinkaaren aikana. Uudistusten on tarkoitus jatkaa Willimiehen pelastustoimintaa ainakin vuoteen 2035.

Mika Strandén

Aluksen sisätilat eivät ole juuri muuttuneet, vaikka navigointitekniikka on päivitetty uuteen.
Aluksen sisätilat eivät ole juuri muuttuneet, vaikka navigointitekniikka on päivitetty uuteen.

Vapaaehtoiset päivystävät jatkuvasti

SMPS Etelä-Saimaa tekee nimensä mukaisesti pelastustoimintaa eteläisen Saimaan alueella, jossa se toimii Saimaalla vapusta marraskuuhun. Tänä keväänä on ollut jo jonkin verran tehtäviä, Elias Altarriba kertoo.

– Kiireisempi kausi alkaa vähän ennen juhannusta, sitten kun ihmisillä alkaa kesälomakausi. Sitten kun ihmiset lähtevät vesille, yleensä sattuu ja tapahtuu.

SMPS Etelä-Saimaa on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimusyksikkö, joten sen alukset osallistuvat pelastustoimen johtamiin tehtäviin. Niitä voivat olla tulipalot ja ensiaputehtävät. Sen lisäksi aluksia käytetään kiireettömämpiin avustustehtäviin, kuten moottorivaurioisten veneiden hinauksiin. Vuosittain tehtäviä on 50–60.

– Suurin osa keikoista on kiireettömiä ja muutaman tunnin mittaisia. Joskus voi olla ihan koko päivän vieviä tehtäviä. Viime yönä tehtiin yksi neljän tunnin hinaus, Altarriba sanoo.

SMPS Etelä-Saimaalla on jäseniä yhteensä vajaat 800. Punaisista vaatteista tunnistettavia aktiivijäseniä on parisen kymmentä. Kaikki ovat vapaaehtoisia.

– Meillä on puhelin koko ajan valmiina avovesikauden ajan, Altarriba sanoo.

Mika Strandén

Willimiehen miehistöön kuuluu päällikkö ja vähintään kaksi kansimiestä.
Willimiehen miehistöön kuuluu päällikkö ja vähintään kaksi kansimiestä.

Mika Strandén

Willimies lähtee Lappeenrannasta tehtäviin eteläisen Saimaan alueelle.
Willimies lähtee Lappeenrannasta tehtäviin eteläisen Saimaan alueelle.