Villisikojen kannan kasvu pysähtyi ja kääntyi hienoiseen laskuun — tehokas metsästys suurin syy, myös Venäjältä tulee aiempaa vähemmän villisikoja

Metsästyksen avulla on torjuttu maailmalla leviävää afrikkalaista sikaruttoa. Suomessa tautia ei ole vielä tavattu.

kai skyttä

Villisikojen liikkeisiin itärajalla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, kun afrikkalaista sikaruttoa tavattiin viime vuoden heinäkuussa venäläiseltä maatilalta noin 250 kilometrin päässä Suomen rajalta.

Villisikakannan kasvu Etelä-Karjalassa ja muualla Kaakkois-Suomen alueella on pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen laskuun.

Näin arvioi maanantaina tilastojaan avanneen Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Kukko.

Tilastolliseen menetelmään pohjautuvan arvion mukaan villisikojen määrä tammikuussa 2019 oli 1500–2650 yksilöä. Metsästäjien hirvijahdin 2018 yhteydessä tekemien havaintojen perusteella villisikojen tiheimpiä esiintymisalueita ovat edelleen itäinen Uusimaa ja Kaakkois-Suomi.

— Kanta-arvio on laskettu koko maan aineostosta. Villisikojen tarkkaa määrä esimerkiksi Etelä-Karjalassa on vaikea sanoa, sillä ne pohjautuvat hirviporukoiden havaintoihin.

Etelä-Karjalassa kaadettiin yli 350 villisikaa

Jotain Etelä-Karjalan villisikamääristä voi päätellä metsästäjien tekemien kaatoilmoitusten perusteella.

Etelä-Karjalassa kaadettiin 353 villisikaa. Ylämaa-Lappeenranta-Joutseno -alueelle kadettiin 186 villisikaa, Imatrasta pohjoiseen kaatoja oli 147 ja Luumäellä 19.

Metsästäjien ilmoitusvelvollisuus on ollut voimassa vuodesta 2017.

— Metsästys on suurin syy villisikakantojen kasvun pysähtymiseen. Näyttää myös siltä, että Venäjän suunnasta tänne tuli viime vuonna vähemmän villisikoja kuin aiemmin, Kukko sanoo.

Huolena ASF-taudin leviäminen

Villisikakannan kasvua on pidetty Suomessa huolestuttavana, sillä niiden pelätään levittävän afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Maailma leviävää ASF-tautia ei ole havaittu toistaiseksi Suomessa.

Tautia on tavattu Suomen lähialueilla Pietarin Eteläpuolella Minshkojen suoalueella. Sieltä on löytynyt uusia tapauksia viimeksi tänä vuonna.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan villisikojen metsästys on tehokas keino ennaltaehkäistä taudin leviämistä. Niiden metsästyskautta on pidennetty niin, että poikastensa kanssa liikkuva emä on rauhoitettu maalis-kesäkuun ajan.

Villisika-aita jää tekemättä

Ministeriö selvitti aiemmin itärajan villisika-aidan ekologisia vaikutuksia. Selvityksen mukaan Suomen itärajalle rakennettava aita ei pystyisi estämään villisian leviämistä Suomeen.

Tutkimukset eivät ole vielä pystyneet antamaan tarkkaa arviota siitä, kuinka pieni villisikatiheyden pitäisi olla, jotta ASF ei enää pystyisi leviämään.

— Mitä vähemmän villisikoja on, sitä vähemmän ne ovat kosketuksissa keskenään ja sitä vähemmän tauti leviää, ministeriön maanantaina julkaisemassa tiedotteessa todetaan.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut