Veden ruskeus Saimaan rantajäällä kummastuttaa jäänveistäjää — Humusveden lurahdukset maalta tai ripsieläimet leväkavereineen voivat värjätä lumen ja jään välistä vesikerrosta

Valumavesiä saattaa päätyä jään päälle, kun routaa on vähän. Valumia oli viimeksi ainakin joulukuun lopulla lauhan jakson aikana. Suur-Saimaan verkkoavannoissa on havaittu sinilevää; löydös ei ole aivan poikkeuksellinen.

Juuso Partanen

Juuso Partanen ihmettelee jään päälle noussutta ruskeaa vettä. Sellaista hän ei ole nähnyt Joutsenon Haukilahden rannassa niinä kymmenenä vuotena, jolloin hän on käynyt hakemaassa jäätä veistämiseen.
Juuso Partanen ihmettelee jään päälle noussutta ruskeaa vettä. Sellaista hän ei ole nähnyt Joutsenon Haukilahden rannassa niinä kymmenenä vuotena, jolloin hän on käynyt hakemaassa jäätä veistämiseen.

Imatralainen jäänveistäjä Juuso Partanen on ihmetellyt jään päällä olevan veden ruskehtavaa väriä Joutsenon Haukilahden rannassa. Partanen on käynyt kymmenenä talvena kesämökin rannan tuntumasta sahaamassa jäätä veistoksiinsa. Samanlaista ruskeaa vettä ei ole näkynyt aiemmin. Jää itsessään on kirkasta.

Partanen tekee tänä talvena lumi- ja jäätaidetta Imatralle sekä veistää parhaillaan lasten liukumäkeä Imatrankoskella. Oma lukunsa on se, että vähäinen teräsjään osuus hankaloittaa jäänveistoa.

Humusta jäälle pienistä valumista

Humus on asiantuntijoiden mielestä vahvin vaihtoehto ruskettuneelle vedelle.

Hydrobiologi Antti Haapala Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (Ely) arvioi, että kyse lienee metsämaalta tulleista sulamisvesistä, jotka ovat kuljettaneet humusta jään pintaan. On myös mahdollista, että rauta värjää valumavesiä.

Valumat ovat sattuneet joulukuun loppupuolella, jolloin viimeksi oli lauhaa säätä. Aapeli-myrskyn jälkeen on ollut pakkasta, ja valumat ovat olleet olemattomia.

Vesistöinsinööri Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta myös kääntyy luonnollisen syyn kannalle. Ruskeus jään pinnalla rantojen tuntumassa voi kertoa luonnonhuuhtoutumasta.

Huuhtoutumaa voi Kaittolan mukaan tulla maaperästä talvellakin, jos maa ei ole juuri routaantunut, kuten tänä talvena on käynyt.

Haapala kertoo, että useilla Etelä-Savon järvillä havaittiin talvella 2015 ruskehtavia jäänpäällysvesiä.

Juuso Partanen 

Vesiasiantuntijat pitävät humusta todennäköisimpänä syynä jään päälle nousseen veden väriin. Tehtaiden jätevesi ja sinilevä ovat poissuljettuja vaihtoehtoja.
Vesiasiantuntijat pitävät humusta todennäköisimpänä syynä jään päälle nousseen veden väriin. Tehtaiden jätevesi ja sinilevä ovat poissuljettuja vaihtoehtoja.

Kaukaan edustan tumma vesi laimeni syksyn täyskierrossa

Kaukaan tehtaiden edustalla havaittiin viime kesänä tavallista tummempaa vettä. Koska kesä oli lämmin ja järvivedet huomattavan lämpimiä, puhdistetut jätevedet ja niiden tummin aines nousivat poikkeuksellisesti pintaan.

UPM Kaukaan ympäristöpäällikön Minna Maunus-Tiihosen mukaan ilmiötä tutkittiin ja vesinäytteitä otettiin, mutta puhdistamolla ei havaittu eikä tutkimuksissa löytynyt mitään poikkeava kesällä ja syksyllä.

Antti Haapalan mukaan tummat vedet sekoittuvat ja laimenivat syksyn täyskierrossa. Hän ei pidä mahdollisena, että Kaukaan tehtaiden edustalla havaitut tummat vedet näkyisivät Haukilahdessa.

Tehtaiden jätevedet ovat muutenkin epätodennäköinen syy värjäytymille. Puhdistetut jätevedet vajoavat talvella väliveteen tai pohjaan eivätkä ole osallisina jään muodostuksessa.

Mika Strandén

Vesi oli viime kesänä tavallista ruskeampaa Kaukaan tehtaiden edustalla. Vesi kuitenkin sekoittui syksyn täyskierrossa.
Vesi oli viime kesänä tavallista ruskeampaa Kaukaan tehtaiden edustalla. Vesi kuitenkin sekoittui syksyn täyskierrossa.

Väri normaali Lauritsalan havaintoasemalla

Elyn vesitalousasiantuntija Juha Skippari mittaa kymmenen päivän välein jään paksuutta Lauritsalan vedenkorkeusasemalla. Kanavansuun jään tai veden värissä ei ole tullut viime viikkoina esiin mitään poikkeavaa.

Ainut poikkeama tavanomaiseen on Skipparin mukaan se, että teräsjäätä on minimaalisesti, viisi senttiä tai vähemmän ja loput kohvajäätä. Kohvajää on väriltään tavanomaista.

Jää oli Lauritsalassa tammi-helmikuun vaihteessa 27-senttistä. Jää oli yhdeksän senttiä ohuempaa kuin keskimäärin tuohon aikaan.

Kai Skyttä

Lauritsalan vedenkorkeusasemalla on tänä talvena ollut normaalin väristä jäätä. Vuosi sitten Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen näytteenottajat Seppo Sundström (vas) ja Jukka Haakana varmistivat käsipelillä automaattisen vedenkorkeuslukeman oikeellisuuden.
Lauritsalan vedenkorkeusasemalla on tänä talvena ollut normaalin väristä jäätä. Vuosi sitten Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen näytteenottajat Seppo Sundström (vas) ja Jukka Haakana varmistivat käsipelillä automaattisen vedenkorkeuslukeman oikeellisuuden.

Ripsieläimet ja levät värjäävät Kouvolan Vuohijärven jäänpäällysvettä

Kouvolan Vuohijärvellä on tavattu punertavan ruskehtava vesikerros lumen ja jään välissä. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt humusta vaan aivan muuta.

Ilmiötä on tutkinut hydrobiologi Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen Elystä. Hän kertoi löytäneensä vedestä mikroskoopilla kohtalaisen määrän ripsieläimiä sekä niiden seuralaisina eläviä siimallisia leviä.

Löydös on Törrösen mukaan mysteeri. Vuohijärvi on kirkasvetinen ja luonnontilainen. Vuosi sitten Mäntyharjun Kinnin seisakkeella sattunut kemikaalivaunun vuoto vaikutti Vuohijärveen, mutta tämä löydös ei Törrösen mukaan viittaa kemikaalivuotoon.

Törrösen mukaan Vuohijärvellä liikkuvat ovat kemikaalionnettomuuden jälkeen kiinnittäneet herkästi huomiota kaikkiin poikkeamiin. Pelastuslaitos kävi ensimmäisenä katsomassa outoa löydöstä.

Vuoksen jään vähäinen ruskeus ehkä hulevesistä

Vuoksen Varpalahden jäissä havaittiin tammikuussa ruskettumaa, joka ihmetytti Vuoksen kalastuspuiston väkeä. Lopullista vastausta ei löytynyt.

Haapala arvioi värjäytymien syyksi vähäisiä hulevesivalumia, koska suurin osa jäämassasta oli kirkasta. Jäässä ei hänen mukaansa näkynyt mitään erityisen poikkeavaa.

Vuoksen päävirran vesimassasta tehtiin analyysejä tammikuun alkupuolella. Tutkimusten mukaan sekä väriarvot että sameus olivat tavanomaisella tasolla.

Jarmo Hämäläinen

Toni Kainulainen esitteli tammikuun lopulla Vuoksen kalastuspuiston viereisestä Varpalahdesta nostettuja jäitä. Niissä havaittiin ruskeutta, mutta Vuoksen veden sameudessa ja värissä ei ollut tuolloin mitään poikkeavaa.
Toni Kainulainen esitteli tammikuun lopulla Vuoksen kalastuspuiston viereisestä Varpalahdesta nostettuja jäitä. Niissä havaittiin ruskeutta, mutta Vuoksen veden sameudessa ja värissä ei ollut tuolloin mitään poikkeavaa.

Talvinen sinilevä Suur-Saimaalla ei aivan tavaton ilmiö

Suur-Saimaan kalastajien verkkoavannoista on löytynyt sinilevää. Havaintoja on tehty Sarviniemen ja Rastinvirran alueella.

Määrät ovat Haapalan mukaan olleet pieniä mutta selvästi havaittavia. Havaintoja on tehty nyt kolmatta viikkoa, ja tietoja sinilevästä on tullut kahdelta verkkoporukalta.

Talvinen sinilevä ei ole Haapalan mukaan aivan tavaton, vaikka jätettäisiin pois laskuista talven 2008—2009 valtaisa sinileväongelma Pien-Saimaalla.

Päivä Heiskanen

Sinileväinen vesi kerrostuu vesilasissa siten, että kirkas vesi jää pohjalle ja sinilevät nousevat pintaan. Sinilevää on viime viikkoina tavattu Suur-Saimaan Sarviniemen ja Rastinvirran alueen verkkoavannoista.
Sinileväinen vesi kerrostuu vesilasissa siten, että kirkas vesi jää pohjalle ja sinilevät nousevat pintaan. Sinilevää on viime viikkoina tavattu Suur-Saimaan Sarviniemen ja Rastinvirran alueen verkkoavannoista.

Levää Sarviniemessä jo 2000-luvun alussa

Limnologi Marja Kaupin muistin mukaan 2000-luvun alussa asukkaat havaitsivat Sarviniemen alueella sinilevää talviverkkoavannoissa.

Haapala oli todistamassa vuonna 2013 talvista sinilevähavaintoa Etelä-Savossa Pihlajavedellä ja Haukivedellä. Sinileväkukinto meni muutamassa viikossa ohi. Levää tarttui hieman jään alareunaan.

Myös Suomenlahdella on tänä talvena havaittu jään alla esiintyvää sinilevää. Suomen ympäristökeskus sai viime syksynä tavallista enemmän havaintoja myöhäisistä sinileväkukinnoista.