Fibromyalgiaa sairastava Hanna Huttunen luuli, ettei selviä tästä maailmasta — kivut ja uupumus katosivat, kun hän jätti gluteenin ja sokerin

Elena Liseytseva

Savitaipaleelta lähtöisin oleva Hanna Huttunen asuu ja työskentelee nykyään Helsingissä. Syödessään ulkona tai kylässä hän valitsee pöydästä itselleen sopivat ruoka-aineet ja tuo mukanaan omat leivät.
Savitaipaleelta lähtöisin oleva Hanna Huttunen asuu ja työskentelee nykyään Helsingissä. Syödessään ulkona tai kylässä hän valitsee pöydästä itselleen sopivat ruoka-aineet ja tuo mukanaan omat leivät.

Kipuja, voimattomuutta, kyvyttömyyttä liikkua, turvotusta nivelissä. Siinä listaa oireista, jotka alkoivat vaivata Hanna Huttusta murrosiässä. Lääkärintutkimuksissa syytä ei löytynyt.

Oireet seurasivat aikuisiälle. Huttunen joutui hakemaan jatkuvasti sairauslomaa askarteluohjaajan työstään.

1990-luvun lopulla, vasta 27-vuotiaana, Huttunen sai vaivoilleen nimen. Hänellä todettiin fibromyalgia, lihaksissa ja sidekudoksissa ilmenevä kipu-uupumusoireyhtymä.

Diagnoosi oli helpotus: enää ei tarvinnut miettiä, mikä vaivasi. Mutta oireet eivät diagnoosin myötä helpottaneet, vaan niitä tuli lisääkin. Esimerkiksi kasvojen iho halkeili ja vatsavaivat lisääntyivät.

— Pidin kipuja kurissa erilaisilla psyyke- ja kipulääkkeillä sekä liikunnalla, joita lääkäri määräsi minulle hoidoksi. Olin silti välillä niin huonossa kunnossa, että yritin päästä osatyökyvyttömyyseläkkeelle, Huttunen muistelee.

Sairastaminen masensi. En enää selviä tässä maailmassa, Huttunen ajatteli usein.

”Sairastelu tuntuu nyt kaukaiselta asialta”

Nyt Huttunen, 45, työskentelee ravintoterapeuttina. Hän ottaa Helsingissä vastaan monenlaisista ongelmista kärsiviä asiakkaita ja luennoi ravinnosta ympäri Suomea.

Ravintoterapeuttien koulutustausta vaihtelee. Suomessa ravintoterapeutin tai ravintoneuvojan koulutusta on opistoissa, eikä nimikkeen käyttöä valvota. Sen sijaan laillistetut ravitsemusterapeutit ovat yliopistokoulutettuja asiantuntijoita, joilla on Valviran myöntämä oikeus työskennellä esimerkiksi terveyskeskuksissa tai lääkäriasemilla.

Huttusen oma sairastelu tuntuu nyt kaukaiselta asialta — kuin painajaisunelta, josta on päässyt hereille.

— Selätin fibromyalgian ja sain jaksamiseni takaisin, kun muutin ruokavaliotani. Ihmeparantumisesta ei silti ole kyse, sillä itsensä hoitaminen vaatii aina työtä.

Käänne tapahtui, kun Huttunen hakeutui ravitsemushoitoa tarjoavalle lääkärille.

Lääkärin mukaan Huttusen suolistossa vallitsi epätasapainotila, jota korjaamalla myös kivut ja uupumus saattaisivat vähentyä.

Muutos tapahtui, kun leivän puputus loppui

Ravinto-ohjeita seuraten Huttunen alkoi syödä runsaasti kasviksia, juureksia ja marjoja ja käyttää erilaisia kasviöljyjä. Hän jätti pois kaikki gluteenipitoiset viljat eli vehnän, rukiin ja ohran. Myös tärkkelyksen, kuten perunan ja riisin, syöntiä piti rajoittaa.

— Aiemmin puputin ranskalaisia tai leivän toisensa perään, kun uuvutti tai masensi. Kukaan ei ollut sanonut, että suoliston huonon bakteerikannan ruokkiminen voisi lisätä oireitani.

Muutos tapahtui muutamassa viikossa. Olo oli pirteämpi ja ihokin parani.

Kun kasvispitoinen, gluteeniton ja sokeriton linja oli jatkunut puolitoista vuotta, Huttunen tajusi, että kivut ja voimattomuus olivat tiessään. Tehottomaksi kokemansa lääkkeet hän oli jättänyt pois jo ennen ruokavaliomuutosta, mutta enää ei tarvittu edes kipulääkkeitä.

Ruokavaliohoito on kiistelty asia

Fibromyalgian ruokavaliohoito on kiistelty asia, jota ei ole juuri tutkittu. Ainoastaan painonhallinnan ja liikunnan on tutkimuksissa havaittu lievittävän oireita. Moni reumasairauksia poteva kuitenkin kokee, että erityisesti gluteenipitoisten viljojen ja sokerin välttely parantaa oloa.

Laillistetun ravitsemusterapeutin Laura Heikkilän mukaan tälle ei ole yksiselitteistä vastausta. Ilmiötä voivat selittää esimerkiksi ruokavalion vaikutukset ärtyvän suolen oireyhtymään ja muihin toiminnallisiin vatsaoireisiin, joita fibromyalgiaa sairastavilla on muuta väestöä enemmän.

— Monet potilaat hyötyvät huonosti imeytyvien eli Fodmap-hiilihydraattien välttämisestä.

Tiettyjen ruoka-aineiden välttely voi johtaa myös painon putoamiseen, mikä voi vähentää oireita.

Runsaan sokerin käytön tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi tulehduksiin sekä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan.

Lisäksi nivelreumaa sairastavien suolistomikrobiston on havaittu olevan erilainen kuin terveillä ihmisillä.

— Osittain selittävänä tekijänä voi myös olla se, että kun kokee uuden ruokavalion itselleen sopivaksi, hyvinvointi lisääntyy ja olo paranee, Heikkilä sanoo.

Yksin ruokavalio ei tee autuaaksi

Paraneminen fibromyalgiasta innosti Hanna Huttusen vaihtamaan alan ravitsemuksen pariin. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Kiputus (Atar Kustannus 2017), jossa hän antaa vinkkejä fibromyalgikolle sopivaan ruokavalioon ja itsensä hoitamisen psyykkiseen puoleen.

Huttunen harmittelee, että tieto ruokavalion vaikutuksesta reumasairauksiin tai muihin kroonisiin sairauksiin ei vielä tavoita ihmisiä riittävän hyvin.

— Osalla fibromyalgiapotilaista sairaus voi oireilla suolistobakteerien epätasapainon vuoksi. Erityisesti he voivat hyötyä ruokavalion muutoksesta. Myös matala-asteinen tulehdus, joka syntyy vääränlaisen ruokavalion seurauksena, on monen sairauden taustalla.

Huttusen mukaan hänen asiakkaistaan myös esimerkiksi kilpirauhassairauksia tai diabetesta sairastavat ovat hyötyneet ravitsemuksen korjaamisesta.

— Mutta ei ruokavalio ei tee yksistään autuaaksi. Myös esimerkiksi rentoutuminen ja stressinhallinta ovat tärkeitä.

Hanna Huttusen ruokavalio

Huttunen syö joka aterialla vihreitä kasviksia, juureksia, yrttejä tai marjoja.

Hän käyttää maitotaloustuotteista mieluiten vain pitkään kypsytettyjä juustoja ja hapanmaitotuotteita ja usein lehmänmaidon sijasta vuohen- tai lampaanmaitopohjaisia tuotteita. Kermaa silloin tällöin ruuanlaitossa.

Leivän hän korvaa leipomalla itse gluteenitonta siemenleipää.

Huttunen syö lihaa kohtuudella, suosii luomua tai riistaa. Proteiinia sekä hyviä rasvoja hän ottaa muun muassa pähkinöistä ja siemenistä.

Tärkkelystä ja proteiinia hän ei yhdistä, esimerkiksi ei perunaa ja lihaa samalla aterialla, jotta ruoka sulaisi tehokkaammin.

Makeanhimoon Huttunen valmistaa itse marjoilla ja hedelmillä makeutettuja raakakakkuja, sorbetteja sekä syö tummaa luomuraakasuklaata. Hän nauttii joka päivä kylmäpuristettuja kasviöljyjä sekä avokadoja.

Lisäravinteina hän ottaa D-vitamiinia ja kylmäpuristettuja omega-valmisteita ja käyttää joskus voimaruokia kuten spirulinaa, chlorellaa tai vaikkapa nokkosta.

Arkijuomana toimii vesi, juhlissa Huttunen valitsee luomuviinin.

Fibromyalgia

Fibro tarkoittaa sidekudosta ja myalgia kipua lihaksissa.

Tuki- ja liikuntaelimistön kipujen ohella fibromyalgiapotilaat kärsivät lepoa antamattomasta yöunesta.

Sairauteen liittyy alentunut kipukynnys, jonka arvellaan johtuvan keskushermoston häiriöstä.

Todetaan tavallisimmin 30—50 vuoden iässä.

Fibromyalgian toteamiseksi ei ole laboratoriokoetta. Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja siihen, ettei oireiden aiheuttajaksi löydy muita sairauksia.

Sairauden perussyytä ei tunneta. Oireita voidaan vähentää liikunnalla, laihduttamalla ja parantamalla yöunta.

Lähteet: Terveyskirjasto ja Reumaliitto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.