Itsenäisyysjulistusta ei juhlittu torilla tai oikein muutenkaan — Nälkää nähnyttä kansaa "itsenäisyys ei olisi voinut vähempää kiinnostaa"

Suomen itsenäisyysjulistusta ei juuri juhlittu 6.12.1917. Etelä-Saimaa antoi julistukselle runsaasti palstatilaa, koska lehti oli vahvasti itsenäisyyden kannalla.

Kai Skyttä

Etelä-Saimaan otsikko 6.12.1917: "Suomi julistetaan täydellisesti riippumattomaksi." Otsikon alapuolella lukee, että "Hallitus tulee kääntymään ulkovaltain puoleen pyytäen niiden tunnustusta riippumattomuutemme turvaamiseksi."
Etelä-Saimaan otsikko 6.12.1917: "Suomi julistetaan täydellisesti riippumattomaksi." Otsikon alapuolella lukee, että "Hallitus tulee kääntymään ulkovaltain puoleen pyytäen niiden tunnustusta riippumattomuutemme turvaamiseksi."

Suomen itsenäisyysjulistusta ei juhlittu näyttävästi 6.12.1917. Loppuvuodesta suomalaisilla oli aivan muut asiat mielessä kuin torilla juhliminen.

Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta kertoo, että ihmiset miettivät käytännön ongelmia kuten mistä saa halkoja ja leipää.

— Kaikkialla Suomessa oli elintarvikekriisi päällä. Etelä-Saimaassa oli ohjeita jäkälän keräämisestä leipäviljan lisukkeeksi.

Ihmiset olivat kuolemaisillaan nälkään. Osaa porukasta itsenäisyys ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Tikan mukaan politiikka oli myös kaukana ihmisten arjesta. Esimerkiksi kunnallinen päätöksenteko oli siihen asti ollut pitkälti maata omistavien käsissä.

Vähäinen kiinnostus politiikkaan näkyi Tikan mukaan myös sisällissotaan valmistautuneiden järjestyskaartien ja suojeluskuntien toiminnassa, joiden oli välillä vaikeuksia löytää riittävästi väkeä riveihinsä. Poliittisesti aktiiviset kansalaiset olivat vähemmistössä.

— Aikamoista passiivisuutta oli Etelä-Karjalassakin. Sen ajan ihmisten elämä koostui työnteosta, kaivoveden kantamisesta ja polttopuiden hankkimisesta. Kauheasti ei oltu innoissaan poliittisesta toiminnasta.

Etelä-Saimaa kirjoitti jo itsenäisestä Suomesta

Etelä-Saimaa kirjoitti itsenäisyysjulistuksesta jo torstaina 6. joulukuuta 1917 hallituksen esityksen pohjalta. Lehti kutsui P.E. Svinhufvudin hallitusta itsenäisen Suomen ensimmäiseksi hallitukseksi ja otsikoi, että ”Suomi julistetaan täydellisesti riippumattomaksi”.

Etelä-Saimaa tarjosi eduskunnan vielä samana päivänä hyväksymälle julistukselle hyvin palstatilaa.

Lehden historiateoksen Syvät rivit kirjoittanut Eija-Hilkka Anttila toteaa, että asia selittyy lehden linjalla. Etelä-Saimaa oli nuorsuomalaisten ja fennomaanien lehti, joka oli vahvasti itsenäisyyden kannalla. Suurelle osalle kansasta ilmoitus ei ollut yhtä tärkeä.

— Ihmiset olivat kuolemaisillaan nälkään. Osaa porukasta itsenäisyys ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, heidän elämäntilanteensa oli niin tuskallinen.

Anttila kertoo, ettei hän ole löytänyt mistään tietoa, että julistus olisi aiheuttanut sen suurempaa juhlintaa tai liikehdintää.

Finna/Lappeenrannan museot

Lappeenrannassa oli runsaasti venäläisiä sotilaita vielä vuonna 1917. Kuva vallankumousparaatista Kauppakadulla vappuna 1917.
Lappeenrannassa oli runsaasti venäläisiä sotilaita vielä vuonna 1917. Kuva vallankumousparaatista Kauppakadulla vappuna 1917.

Venäläisiä sotilaita pelättiin, ei Venäjää

Jälkikäteen voisi kuvitella, että itsenäisyyttä ei uskallettu juhlia Venäjän pelosta. Marko Tikan mukaan silloin ei oikeastaan ollut Venäjää, mitä pelätä.

— Venäjä ja keisarillinen armeija oli hajonnut. Se tiesi levottomuutta ja ongelmia, mutta Venäjä ei ollut uhka.

Suomeen sijoitettuja venäläisiä sotilaita kyllä pelättiin, koska Venäjän vallankumouskevään jäljiltä armeijan johto ja kuri oli tiessään. Tikka kuitenkin muistuttaa, että suurin osa venäläisistä sotilaista oli palannut Venäjälle vuoden 1917 aikana.

Finna/Lappeenrannan museot

Venäjän vallankumousta juhlittiin Lappeenrannan linnoituksessa 25. maaliskuuta 1917.
Venäjän vallankumousta juhlittiin Lappeenrannan linnoituksessa 25. maaliskuuta 1917.

Virallisesti Suomen itsenäisyyspäivää on juhlittu itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen päivänä 6. joulukuuta vuodesta 1919 asti.