Osia Lappeenrannan puistoista jätetään rauhaan ruohonleikkureilta — rahaa säästyy ja luonto voi paremmin

Viheralueita on tarkoitus muokata niittymäisempään suuntaan viiden vuoden aikana. Kaupunki toivoo asukkaiden tuovan esiin näkemyksensä ja kokemuksensa alueiden käytöstä. Keväämmällä tulossa on keskustelutilaisuuksia aiheesta.

Juha Jantunen

Monimuotoinen ympäristö houkuttelee ihmiselle tuikitärkeitä eliölajeja. Se myös kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä, parantaa ilmanlaatua, vaimentaa melua sekä on monin tavoin hyväksi ihmisen terveydelle.

Lappeenranta haluaa tehdä tilaa entistä monipuolisemmalle asujaimistolle alueellaan. Kaupunki on aloittanut suunnittelun niittyverkoston kehittämiseksi kaupunkialueella.

Tavoitteena on muuttaa osa kaupungin viheralueista vapaammin kasvaviksi niityiksi. Osa uusista, rakenteille tulevista viheralueista on tarkoitus rakentaa suoraan niittymäisiksi.

Turhaan ne ruohonleikkurit niin paljon pörräävät. — Hannu Tolonen

Taustalla on halu lisätä luonnon monimuotoisuutta kaupungissa. Monimuotoinen kasvillisuus lisää eliölajeja ja näin viheralueiden merkitystä ja arvoa luonnolle ja ihmiselle, perustelee kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen.

Asukkaiden toivotaan lähtevän innolla mukaan niittyverkoston suunnitteluun ja tuovan siihen kokemuksensa ja näkemyksensä. Keväällä luvassa on keskustelutilaisuuksia ja työpajoja.

— Kokemuksellinen tieto on tärkeä, jotta niityt koetaan omaksi ja luontevaksi osaksi kaupunkia, Tolonen sanoo.

Paikoin alkuun jo tänä kesänä

Niittyjen suunnitteluvaiheen on arvioitu kestävän puoli vuotta ja toteutuksen vuodesta viiteen vuoteen.

— Mutta toivoisin, että jo tänä kesänä tiettyjä alueita voitaisiin jättää niittämättä, Tolonen sanoo.

Tällaisia alueita on aivan keskustan tuntumassakin, kuten arboretumin alue vesitornilta itään sekä Juvakanpuisto paloaseman takana.

Se on Tolosen mukaan selvää, että keskeiset puistot — Keskuspuisto, rantapuisto ja vanha puisto — on edelleen pidettävä nurmikolla.

— Ne vaativat hoidettua nurmikkoa jo tapahtumien järjestämisen takia.

Rahan säästö vain sivutuote

Hoitamattomuutta ei toki tarkoita sekään, että osa viheralueista saa kasvaa luonnonmukaisemmin, painottaa Tolonen. Niittyjä hoidetaan niittämällä tai laiduntamalla.

Lampaita tai muuta karjaa kaupunkiin ei voida hankkia, mutta Tolonen uskoo, että lähiseudun viljelijöiltä löytyy sopivaa niittokalustoa työhön. Niiton lasketaan olevan myös edullista verrattuna säännölliseen ruohonleikkuuseen.

Taloudellinen hyöty ruohonleikkuun vähenemisestä on silti vain sivuvaikutus, ei syy suunnitelmiin, Tolonen sanoo.

— Ja voihan tähän tuoda mukaan ilmastonkin. Turhaan ne ruohonleikkurit niin paljon pörräävät.

Uusimmat uutiset