Mikä siinä meni? Tuskin ahma —  Kaikki havainnot, joita Lappeenrannan seudulla on tullut ahmasta tai sen jäljistä, ovat paljastuneet ilveksiksi, kertoo suurpetoyhdyshenkilö

Lappeenrannan seudulla liikkuu nyt useita ilvespoikueita.

Kai Skyttä

Ahmaa on Luonnonvarakeskuksen Riistahavainnot.fi -palvelun mukaan havaittu useita kertoja eri puolilla Etelä-Karjalaa viime vuosina.  Ruokaa hankkiessaan ahma saattaa päivän aikana liikkua kymmeniä kilometrejä. Tämä ahma on kuvattu Kuhmossa vuonna 2014.
Ahmaa on Luonnonvarakeskuksen Riistahavainnot.fi -palvelun mukaan havaittu useita kertoja eri puolilla Etelä-Karjalaa viime vuosina. Ruokaa hankkiessaan ahma saattaa päivän aikana liikkua kymmeniä kilometrejä. Tämä ahma on kuvattu Kuhmossa vuonna 2014.

Ahma siellä, ahma täällä. Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Petri Pesonen on saanut talven aikana ja aivan viime päivinäkin lukuisia ilmoituksia ahmahavainnoista.

Lähimpänä Lappeenrantaa ahman on väitetty käyneen aivan kaupungin tuntumassa Suokkaan tienoilla Karhuvuoren eteläpuolella.

Havainnot ovat olleet vääriä, tai ainakaan niitä ei ole vielä oikeiksi todistettu.

— Kaikki havainnot, joita on tullut ahmasta tai sen jäljistä, ovat paljastuneet ilveksiksi, Pesonen kertoo.

Ahmahavaintoihin voi innostaa tieto siitä, että ahmakanta Suomessa on viime vuodet ollut hyvässä kasvussa, ja kanta on runsastunut etenkin Itä-Suomessa. Varmoja havaintoja on tehty eteläisintä Suomea myöten.

Ilves levittää nuoskalumessa varpaitaan

Ilveksiä Lappeenrannan seudulla on kuitenkin runsaammin kuin ahmoja. Koko maassa ilveskanta pienentyi Luonnonvarakeskuksen viimetalvisen arvion mukaan noin viidenneksellä, mutta täällä niitä on nähty paljon.

— Perä-Tirilästä Haapajärvelle ja Nuijamaalle ulottuvalla alueella pyörii useampi ilves pentujensa kanssa. Yhden talon rapuillakin istui yhtenä aamuna yksi ilves. Seuraavana aamuna se oli siinä pentujen kanssa kyttäämässä rusakkoa.

Ilveksen jäljet sekoitetaan Pesosen mukaan helposti ahman jälkiin siksi, että kun ilves kulkee pentujensa kanssa, jäljet osuvat hieman päällekkäin. Näin voi näyttää siltä, että kulkijalla on ollut viisi varvasta kuten ahmalla.

Upottavassa nuoskalumessa ilves vielä levittää varpaitaan, ja syvässä lumessa takajalan kinnerkulma voi jättää lumeen pitkulaisenkin jäljen.

Tarkastetut jäljet ovat usein olleet myös selkeästi juoksujälkiä, vaikka ahma etenee paljolti loikkien, sanoo Pesonen.

Pesonen kertoo, että epävarmatkin petohavainnot otetaan talteen, mutta ylös ne kirjataan vasta jos niihin saadaan vahvistus.

Ahmojakin on nähty

Ahmaakin on seudulla takavuosina kyllä nähty. Jokunen vuosi sitten Ruoholammella ahma juoksi tien yli auton editse, ja ilmeisesti sama yksilö saatiin videoitua Taipalsaarella. Nuijamaalla riistakameraan jäi samoihin aikoihin ahma villisikojen ruokintapaikalla.

Imatralla nähtiin kerran ”karhun” kiipeävän puuhun eräässä saaressa, kertoo eräharrastaja Markus Lehteinen. Jälkikäteen ilmeni, että karhulla oli pitkä häntä — kuten ahmalla.

Vaikka ahmaa ei ole syytä pelätä, väärien petohavaintojen taustalla voi olla joskus myös pelko, arvioi Pesonen. Lappeenrannassakin on saatu aikaan näyttäviä poliisioperaatioita ison koiran tai kaatuneen puun juurakon takia.

Ahma

Euroopan suurin näätäeläin.

Suojeltu.

Talvella 2017—2018 kannan kooksi arvioitiin 270−300 yksilöä, joista vajaa puolet poronhoitoalueella.*

Kannan arvioidaan vakiintuvan lähitulevaisuudessa myös eteläiseen Suomeen.

Monipuolinen syöjä. Alkutalven tärkeää ravintoa ahmalle ovat hirvien suolistamisessa maastoon jäävät roippeet.

*Arvio perustuu riistakolmioiden ja erillislaskentojen tuloksiin sekä petoyhdyshenkilöiden havaintoihin.