Analyysi: Vielä kerran uuden puhdistamon kimppuun

Analyysi: Vielä kerran uuden puhdistamon kimppuun

Kuusikymmentä miljoonaa euroa Hyväristönmäkeen vai parikymmentä miljoonaa enemmän Kukkuroinmäkeen? Moni lappeenrantalainen kunnallispoliitikko on sitä mieltä, että kaupunginvaltuuston joulukuussa 2014 tekemä päätös jätevedenpuhdistamosta Hyväristönmäkeen oli huono ja pitää muuttaa.

Heikki Sopanen

Viimeksi asian toi esille tuleva valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Ari Torniainen (kesk.). Keskustan Tapio Arola ja Katri Pulli sekä perussuomalaisten Juha Turkia ovat myös arvostelleet päätöstä. He haluaisivat puhdistamon nyt Kukkuroinmäkeen.

Hyväristönmäelle ja Rakkolanjokeen päädyttiin, koska Saimaata on pidetty pyhänä puhdistetun jäteveden purkupaikaksi.

Valtuusto päätti yksimielisesti, että kaupunki hakee ympäristölupaa puhdistamolle Hyväristönmäkeen ja purkuvesistöksi Rakkolanjokea. Lupa aluehallintovirastolta tuli viime elokuussa. Rakentamisen mahdollistava yleiskaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa samana päivänä kuin lupa saatiin.

Kaavasta kylläkin äänestettiin. Torniainen esitti, että kaava ei mahdollistaisi mädättämön eikä lietteen käsittelylaitoksen sijoittamista kaava-alueelle. Katri Pulli esitti koko kaavan hylkäämistä ja asian uudelleen valmistelua niin, että puhdistamo sijoitetaan Kukkuroinmäkeen.

Torniaisen esitys hävisi äänin 30—24 ja Pullin 34—19.

Asukkailta vastustusta

Hyväristönmäen asukkaat vastustavat puhdistamoa. He ovat arvostelleet asian valmistelua, asukkaille aiheutuvien ongelmien vähättelyä ja valittaneet sekä ympäristöluvasta että yleiskaavasta. Kaupunki laatii alueelle asemakaavaa, vaikka ympäristölupa ja yleiskaava eivät ole lainvoimaisia. Luvassa on valituksia myös kaupungin aikeesta pakkolunastaa maita puhdistamon kaava-alueelta.

Hyväristönmäki valikoitui puhdistamon paikaksi puolenkymmenen vaihtoehdon joukosta. Samoin Rakkolanjoki purkuvesistöksi.

Puhdistamon rakennuttaa Lappeenrannan Lämpövoima. Yhtiö kuuluu kaupungin energiakonserniin. Yhtiön käyttöpäällikkö Riitta Moisio arvelee, että Hyväristönmäelle ja Rakkolanjokeen päädyttiin, koska Saimaata on pidetty pyhänä puhdistetun jäteveden purkupaikaksi. Tapio Arola sanoo, että kaikki kavahtivat, kun Saimaa mainittiin. Torniainenkin kertoo, että Saimaaseen vesiä ei haluttu johtaa. Kun rajavesikomissio vielä torppasi Vuoksi-vaihtoehdon mutta hyväksyi Rakkolanjoen, Rakkolanjoki tuli Torniaisen mukaan pakon edessä purkuvesistöksi.

Ja kun Hyväristönmäelle vielä saatiin edullisin puhdistamon hintalappu, homma oli sillä selvä.

Jos sittenkin

Kukkuroinmäkeen

Nyt etenkin keskustalaisia vaikuttajia kuitenkin harmittaa. Puhdistamo halutaankin Kukkuroinmäkeen, ja sinne se hyvin mahtuisi. Etelä-Karjalan Jätehuollolla on 136 hehtaaria kaavoitettua maata, josta käytössä vain 32 hehtaaria. Kaava mahdollistaa jätevedenpuhdistamon alueelle.

Kukkuroinmäki oli yhtenä puhdistamon vaihtoehtona 2013 ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), ja purkuvesistönä arvioinnissa oli Saimaa. Jos puhdistamo päätetään rakentaa Kukkuroinmäkeen ja puhdistetut jätevedet johtaa Saimaaseen, tarvitaan vain ympäristölupa.

Jos purkuvesistö on joku muu, on edessä myös uusi YVA-arviointi.

Torniainen haluaa selvittää, onko nopeampaa vaihtoehtoa puhdistamolle kuin Hyväristönmäki valitusruljansseineen.

— Kukkuroinmäki on kalliimpi, mutta Hyväristönmäki-ratkaisu aiheuttaa harmia ja mielipahaa pitkäksi aikaa.

Uuden puhdistamon pitäisi käynnistyä 2021, jolloin nykyisen Toikansuon puhdistamon käyttölupa päättyy.

Valtuuston berberi kääntynyt ennenkin

Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen sanoo, että tietenkin valtuusto voi muuttaa päätöstään. Kukkuroinmäen lisähinta on Kolehmaisen mukaan parikymmentä miljoonaa euroa.

Torniainen visioi, että Kukkuroinmäellä voidaan ratkaista myös Joutsenon ja Nuijamaan jätevesiongelmat ja investointipaineet.

— Toivon, että kaupunginhallitus ottaa asian keskusteluun.

Puhdistamon uusi paikka menee valtuustoon käsiteltäväksi, jos hallitus esittää sitä valtuustolle. Arola on uuden hallituksen jäsen, samoin Turkia. Arola antaa ymmärtää, että hallituksesta löytyy hyvinkin Kukkuroinmäki-puolueen enemmistö.

Valtuusto onkin sitten eri asia. Jos ryhmien linjat pitävät, kuten Hyväristönmäen kaavasta päätettäessä, Kukkuroinmäkeen ei tule jätevedenpuhdistamoa. Arola on kuitenkin toiveikas.

— Ei Lappeenrannassa ole harvinaista, että valtuusto tekee samassa asiassa uuden päätöksen. Berberi on kääntynyt ennenkin.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen toimittaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.