LUT suunnittelee Joutsenoon polttoainelaitosta, joka hyödyntäisi sementtitehtaan päästöjä ja Kemiran ylijäämävetyä — Toisessa tutkimuksessa päästöjä muutetaan arvomateriaaleiksi

Toteutuessaan pilot-laitoksessa valmistettaisiin metanolia hiilidioksidista ja vedystä.

Kai Skyttä

Pilot-laitos saisi käyttöönsä Kemiran tehtaiden yliijäämävetyä. Arkistokuva.
Pilot-laitos saisi käyttöönsä Kemiran tehtaiden yliijäämävetyä. Arkistokuva.

LUT-yliopisto ja ryhmä yrityksiä ovat käynnistäneet toteutettavuustutkimuksen Joutsenoon sijoitettavasta synteettisten polttoaineiden pilot-laitoksesta. Power-to-x-teknolgiaan perustuvassa laitoksessa tuotettaisiin kemiallisen synteesin avulla synteettistä metanolia, josta voidaan valmistaa esimerkiksi liikennepolttoaineita.

— Vaatimus liikenteen päästöjen neutraloinnista tekee hiilineutraalien polttoaineiden valmistamisesta nopeasti kasvavaa liiketoimintaa. Hyvin monenlaisilla yrityksillä on mahdollisuus ottaa tästä potentiaalista osansa, sanoo LUTin professori Jarmo Partanen.

Suunnitellun tuotannon raaka-aineet saadaan Finnsementin Lappeenrannan tuotantolaitoksen päästöistä talteen otetusta hiilidioksidista ja Kemiran tehtaan tuotannon ylijäämävedystä. Selvitystyön käytännön toteutuksesta vastaa LUT.

Pilot-laitoksen selvitystyölle on myönnetty EAKR-rahoitus Etelä-Karjalan maakuntaliitolta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 320 000 euroa.

Mika Strandén

Finnsementin tehtaan hiilidioksidipäästöille suunnitellaan uudenlaista hyötykäyttöä. Arkistokuva.
Finnsementin tehtaan hiilidioksidipäästöille suunnitellaan uudenlaista hyötykäyttöä. Arkistokuva.

Grafeenia ilmasta

LUT laajentaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää tutkimustaan myös ilmakehäkierrossa olevan hiilidioksidin hyödyntämiseen. Uudessa tutkimuksessa demonstroidaan hiilidioksidin muuntamista hiilituotteiksi.

Yksi tutkimuksen kohteista on grafeeni, jota käytetään esimerkiksi sähköautojen akkujen komponenttina.

— Hiilen eri muotojen hallinta on haastavaa, emmekä tietenkään tiedä minkä kaikkien tuotteiden valmistusprosesseissa onnistumme. Kaikki tutkittavat hiilimuodot lukeutuvat kuitenkin arvomateriaaleihin, joilla on jo markkinat olemassa, kertoo LUTin kemian prosessitekniikan professori Tuomas Koiranen.