Rautjärvi sai naapureilta nuivaa kohtelua, ja nyt kuntalaiset joutuvat maksamaan siitä – Edessä kovat veronkorotukset ja yt-neuvottelut

Rautjärvi on ottanut iskuja etenkin valtionosuusuudistuksesta.

Olli-Pekka Härmä

Rautjärven kunta lomautti henkilöstöään keväällä koronatilanteen vuoksi. Nyt luvassa saattaa olla kovempia toimenpiteitä.
Rautjärven kunta lomautti henkilöstöään keväällä koronatilanteen vuoksi. Nyt luvassa saattaa olla kovempia toimenpiteitä.

Rautjärvi joutuu ottamaan kovat keinot käyttöön taloutensa tasapainottamiseksi. Valmisteilla on ensi vuodelle 0,75 prosentin tuloveronkorotus ja yhteistoimintaneuvottelut. Vajaat sata henkilöä työllistävä kunta joutuu lisäksi kursimaan kasaan 800 000 euron säästöt, mikä voi tarkoittaa kulukuurin lisäksi noin kymmenen henkilötyövuoden leikkaamista.

Tarve olisi ollut kovemmillekin korotuksille. Virkamiesesitys veronkorotuksesta oli alun perin 1,5 prosentin suuruinen, mikä koostui kahdesta tekijästä. Verotulojen kertymän on arvioitu Rautjärvellä putoavan tästä vuodesta 1,1 miljoonalla eurolla. Pudotuksen tasapainottamiseen oli arvioitu tarvittavan prosentin korotus tuloverotukseen, jonka päälle oli lisätty vielä puoli prosenttia Eksoten synnyttämän käyttötalouden alijäämän vuoksi.

Taustalla on Eksoten palkkaharmonisoinnin tuoma lisävelvoite kunnille, joka Rautjärven osalta tarkoittaa vuositasolla 240 000 euroa. Harmonisoinnin kertakorvaus Rautjärvelle hipoo miljoonaa euroa.

Yt-neuvottelut tulossa lokakuussa

Tulevan vuoden talousarvio saadaan käsiteltyä lokakuussa, jonka jälkeen kunnanjohtaja Harri Anttila arvioi säästöjen etsinnän alkavan yhteistoimintaneuvotteluilla. Kunnalla on palveluksessa vajaat sata henkilöä ja tekemistä on jo viime vuosina tehostettu. Helppoa työtä ei siis ole luvassa.

– Kuluja leikataan kauttaaltaan kahdeksan prosentin verran. Luonnollisesti lakisääteisistä palveluista se on vaikeampaa tehdä, mutta kaikki toiminnot katsotaan läpi, Anttila kuvailee.

Anttila olisi toivonut apua kulurakenteen tasaamiseen naapurikuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jota Rautjärvi on aktiivisesti yrittänyt rakentaa. Rukkasia on kuitenkin riittänyt.

Viimeisimpänä tyrmäys tuli Parikkalalta, jonka kanssa Rautjärvi on valmistellut ruoka-, puhtaus- ja teknisten palvelujen yhtiöittämistä. Parikkala päätti elokuussa ottaa asiassa vuoden aikalisän.

Myös esitys kuntaliitoksista Imatran, Ruokolahden ja Parikkalan suuntaan kariutui jo alkukesästä.

– Yhteistyö Parikkalan suuntaan olisi helpottanut. Nyt tulevaisuus vaatii todella suuria muutoksia toimintaan, Anttila toteaa.

Valtionosuusuudistus rokotti Rautjärveä

Investoinneista pöydällä on yhä Aseman koulun tilojen muuttaminen. Koulutoiminnasta tyhjäksi syksyllä jääneen rakennuksen tiloihin suunnitellaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkeisopetuksen lisäksi kirjastoa ja Eksoten kotihoitoa. Kiinteistön siipeen puolestaan kaavaillaan esteettömiä asuntoja.

Muutostöiden kokonaissumma nousee 900 000 euroon. Anttila muistuttaa, että investointien rahoituksessa kunnalla ei ole vielä huolta.

– Taseemme on kunnossa ja olemme itse asiassa pystyneet laskemaan velan määrää. Ongelmamme on käyttötaloudessa, jossa menot ylittävät tulot.

Rautjärvi maksaa isoja poistoja menneiden vuosien investoinneista, joita tehtiin aiemman valtionosuuspolitiikan perusteella. Anttila moittiikin vuoden 2015 valtionosuusuudistusta, joka leikkaa kunnanjohtajan arvion mukaan jokaiselta rautjärveläiseltä jopa 700 euron edestä osuuksia.

– Rautjärvi on uudistuksen suurimpia häviäjiä.