"Ei ihminen hölmö ole" — Rakuunamäen läpiajoon purevat vain kovat keinot, sanoo liikennepsykologi

Ihmiselle ominaista on hakea näppärimmät reitit, vaikka hyöty olisi pienikin tai vain kuviteltu. Kiellot eivät tahdo purra missään, vaan tarvitaan fyysisiä esteitä.

Seija Hackman

Esimerkiksi keskiviikkona puolltapäivin Rakuunamäen suuntaan lappoi autoja sen verran tiheään tahtiin, että kaikki tuskin olivat aikeissa asioida Rakuunamäellä.
Esimerkiksi keskiviikkona puolltapäivin Rakuunamäen suuntaan lappoi autoja sen verran tiheään tahtiin, että kaikki tuskin olivat aikeissa asioida Rakuunamäellä.

Jos läpiajo Lappeenrannan Rakuunamäellä halutaan estää, siitä on tehtävä riittävän hankalaa. Pelkät kiellot purevat missään huonosti.

— Ei ihminen hölmö ole. Jos sieltä helposti sujahtaa, totta hitossa sieltä mennään, kommentoi liikennepsykologi Mika Hatakka Lappeenrannan Rakuunamäen pulmaa.

Riittävän hankala tarkoittaa hidasteita ja esteitä, jotka tekevät ajamisesta niin epämukavaa, että kadulle ei haluta, ellei ole ihan pakko. Tällaisia keinoja, sekä nopeusrajoituksia, liikenneinsinöörit käyttävät kaikkialla ohjaamaan liikennettä halutuille väylille.

Alueella asuvat joutuvat Hatakan mukaan nielemään hankaluudet rauhallisuuden hintana.

Matkassa eroa vain alle puoli kilometriä

Rakuunamäen kielletty oikoreitti säästää autoilijan aikaa tuskin minuuttiakaan.

Sallitun reitin ajaminen Valtakadulta Liisankadun kautta Taipalsaarentielle kesti keskiviikkona puoliltapäivin 2 minuuttia 38 sekuntia. Matkaa tulee vain vajaat 500 metriä enemmän kuin oikoreittiä pitkin, mutta reitillä on yhdet liikennevalot.

Molemmilla reiteillä kaduissa on hidasteita, Rakuunamäellä enemmän kuin Liisankadun reitillä.

Riittää, jos reitti on näppärä ja sillä välttää liikennevalon tai jotain. Näppäryys on tärkeää, tai jonkinnäkönen kuviteltu ajansäästö, ei sen tarvitse olla edes todellinen. —  Mika Hatakka

Isosta ajansäästöstä ei tarvitse olla kyse, kun se jo painaa autoilijan valinnoissa, sanoo Hatakka.

— Riittää, jos reitti on näppärä ja sillä välttää liikennevalon tai jotain. Näppäryys on tärkeää, tai jonkinnäkönen kuviteltu ajansäästö, ei sen tarvitse olla edes todellinen.

Jalankulkijalle aitakin on vain hidaste

Vähimmän vaivan periaate pätee niin autoiluun kuin kevyeen liikenteeseen. Jos vaikka suojatie on 100 metriä väärässä paikassa, niin lähelle syntyvä polku näyttää pian parhaimman paikan.

— Tai jos tehdään nelikulmainen puisto ajatellen, että se kierretään, niin varmasti sen keskelle syntyy käytävä. Jos siihen rakennetaan aita, niin kohta aidassa on reikä.

Tämä on todistettu Lappeenrannassakin. Harapaisissa ihmisten kulku junaradan yli yritettiin takavuosina estää aidalla. Ei aikaakaan, kun aita oli puhkaistu ja ihmiset vaaransivat taas henkensä.

— Ihminen on kuin jänis metsässä, hakee aina näppärimmän reitin. Jos joku reitti nähdään tarkoituksenmukaiseksi, ei mikään mahti estä ihmisiä kulkemasta siitä, Hatakka toteaa.

Viisaassa ympäristösuunnittelussa sovitetaankin rakenteet niin, että ne vastaavat ihmisten — tai eläinten — luontaisia reittejä.

Autoille väylien rakentaminen on kalliimpaa kuin kevyelle liikenteelle, joten ohjauskeinojakin tarvitaan.

Kommentoidut