Lappeenrannan Sulkutieltä kanavan varresta löytyy kaupungin suurin hotelliketju – Hotellit tosin ovat pieniä, mutta niitä on sitäkin enemmän, asiakkaina ovat hyönteisten toukat

Liisa Haimila rakentaa ötökkäpesiä eli hyönteishotelleja puutarhaansa. Hyvä asuntotilanne talvella takaa runsaan leppäkerttukannan kirvoja tuhoamaan tai paljon kimalaisia pölytystöihin.

Marleena Liikkanen

Kun asunto on varattu, hyönteinen tukkii oven. Tässä on tulppa suulla, Liisa Haimila näyttää.

Liisa Haimilalla asiat tuppaavat menemään överiksi. Hän tunnustaa sen avoimesti.

— Kun innostun jostakin, niin se menee aivan yli.

Hänen viimeisin innostuksensa ovat ötökkäpesät eli hyönteishotellit. Yksi tai kaksi ei ole riittänyt, vaan niitä on hänen puutarhassaan jo toistakymmentä. Ja autotalliverstaassa syntyy koko ajan uusia.

— Pesiä tarvitaan talvisuojaksi hyönteisten toukille ja perhosille. Näin sitten keväällä puutarhassa riittää pölyttäjiä, hän selvittää mökkien tarkoitusta.

Kotimainen asiakas vaatii kotimaisen mitoituksen

Marleena Liikkanen

Hotellin rakentamiseen löytyy tarveaineita luonnosta. Erikokoisista reiistä löytyy sopiva asunto eri ötököille.

Hyönteishotelli näyttää minikokoiselta halkopinolta, jonka päällä on katto ja jonka halkoihin on porattu reikiä. Haimilan mökeissä halot ovat ohuita leppäkalikoita, kaislanpätkiä tai pätkittyä japanintatarta. Niiden väliin hän on työntänyt tuohta ja sammalta. Katon hän on päällystänyt huovanpalasilla.

— Olen käyttänyt kierrätystavaroita — vanhaa vaneria, vanhoja laatikoita, huopapaloja —  ja luonnosta löytyviä materiaaleja, hän sanoo.

Perhoset vaativat majoittuakseen isomman tilan kuin pelkästään reiän. Niille Haimila on rakentanut talvehtimista varten tilavampia ”huoneita” kapeine oviaukkoineen.


Hyönteishotellit ovat nyt muotia, ja niitä saa myös valmiina. Ulkomailla tehty mökki ei välttämättä kuitenkaan sovi suomalaiseen hyönteiskantaan.

— Monissa valmiit reiät ovat liian suuria. Olen niihin lisännyt vaikkapa lintujen lyhteestä pätkimiäni olkia.

Saimaan rannassa kasvava järviruoko on mitä parhainta hotellinrakennusainesta. Aina sen saatavuus ei ole taattua.

— Viime kesänä se jäi hyvin matalaksi, kun se yleensä ulottuu yli pään, Haimila kertoo.

Hotelleilla taistoon hyönteiskatoa vastaan

Marleena Liikkanen

Liisa Haimilan kädessä ötökkäpesä, jonka hän rakensi lintujen ruokintalaitteesta.

Sateinen kesä saattoi olla syynä huonolle kasvulle. Sateet ainakin haittasivat perhosten elämää.

— Perhosia näki vain yksin kappalein silloin tällöin. Tavallisina kesinä nauhuksissa ja auringontähdissä pörrää neitoperhosia pilvin pimein, Haimila kertoo.

Perhosten ohella hotellipalveluja käyttävät kimalaiset, loispistiäiset, petopunkit, leppäkertut ja monet muut.

— Hotellin voi rakentaa parvekkeellekin, sillä ampiaiset, hyttyset tai muut pistävät hyönteiset eivät niitä käytä.

Marleena Liikkanen

Hyönteishotellit ovat suosittuja ulkonäkönsäkin takia, Niillä voi "sisustaa" puutarhaa.

Räystään alla seinustalla on myös hyvä paikka. Oma katto on kuitenkin syytä hotelliin rakentaa.

— Jos pesään käyttää sammalta tai vastaavaa, on se syytä suojata verkolla, etteivät linnut pääse sammaleen käsiksi.

Kun Liisa Haimila rakentaa ötököille pesiä, suojelee hän samalla puutarhaansa.

— Leppäkertun toukat, jotka kyllä näyttävät aika hurjilta, syövät suuhunsa valtavan määrän kirvoja.

Perhoset taas pölyttävät kasveja lentäessään kukasta kukkaan.

— Lentävien hyönteisten määrä on viime vuosikymmeninä romahtanut neljännekseen. Hyönteishotelleista on apua myös kantojen elvyttämisessä, Haimila sanoo.

Marleena Liikkanen

Pystysuorat kolot johtavat perhosten asuntoihin. Perhoset vaativat tilaa.

Marleena Liikkanen

Hyönteiset talvehtivat hyvin risukasassa, jonka Liisa Haimila on koonnut terijoensalavan runkojen väliin sen tuputtamista risuista.

Marleena Liikkanen

Japanintatar on pätkittynä sopivankokoista pesäainesta.

Luetuimmat

Kommentoidut