Heinäveden kaivoshanke sai europarlamentaarikon älähtämään ja kritisoimaan löyhää kaivoslakia: "Saimaan kohdalla on luonnon saastuttamiselle nollatoleranssi"

Heinävedellä mökkeilevä europarlamentarrikko Petri Sarvamaa kehottaa paikallisia pitämään tiukasti puolensa globaaleja toimijoita vastaan. — Näitä hankkeita perustellaan sillä, että luonnonvarat tuovat vähävaraisille seuduille työtä ja toimeentuloa. Mutta eivät tuo, sanoo Sarvamaa.

Petteri Paalasmaa

Petri Sarvamaa kritisoi Heinäveden kaivoshanketta. — Nyt ollaan sellaisen asian äärellä, jonka vastuutahot ovat kaukana Suomesta. Jos rahoittajat ovat levällään pitkin maailmaa, niin ei heitä hirveästi huoleta, mitä Aitolammella ja Saimaalla tapahtuu.
Petri Sarvamaa kritisoi Heinäveden kaivoshanketta. — Nyt ollaan sellaisen asian äärellä, jonka vastuutahot ovat kaukana Suomesta. Jos rahoittajat ovat levällään pitkin maailmaa, niin ei heitä hirveästi huoleta, mitä Aitolammella ja Saimaalla tapahtuu.

— Siinä on iso ero louhitaanko umpimetsässä vai ison veden rannalla. Saimaan kohdalla on luonnon saastuttamiselle nollatoleranssi. Jos vahinko sattuu niin tuho on peruuttamaton.

Näin sanoo kokoomuksen eurokansanedustaja Petri Sarvamaa, joka on asettunut näkyvästi vastustamaan Heinävedelle suunniteltua grafiittikaivoshanketta. Hän ilmaisi viime viikolla mielipiteensä kaivoshankkeesta Iltalehden blogissaan Kaivos Heinävedelle, RIP Saimaa, ja aikoo suunnata keskiviikkoiltana Heinävedelle kaivoshankkeen kyseenalaistajien järjestämään keskustelutilaisuuteen.

— Tänä päivänä se vaan on niin, että luontoarvot on otettava huomioon kaikessa elinkeinotoiminnassa, sillä ne eivät ole enää pienen aktivistijoukon huolenaihe vaan kiinnostavat myös tavallista ihmistä, valtavirtaa.

Kansalaiset haluavat varjella saastumiselta erityisesti Saimaan kaltaisia maailman mittakaavassa ainutlaatuisia kohteita.

— Tämän takia Heinäveden reitin varteen suunniteltu grafiittikaivoshanke on saatava pysäytettyä jo alkumetreillä, linjaa Sarvamaa.

Monikansallisia pörssiyhtiöitä ei Saimaan tila huoleta

— Minulla henkilökohtaisesti on ainakin kolme syytä vastustaa tätä hanketta. Ensinnäkin nyt ollaan sellaisen asian äärellä, jonka vastuutahot ovat kaukana Suomesta. Jos rahoittajat ovat levällään pitkin maailmaa, niin ei heitä hirveästi huoleta, mitä Aitolammella ja Saimaalla tapahtuu.

— Toiseksi, en häpeile kertoa, että lomailemme itse vain muutaman kilometrin päässä suunnitellusta kaivosalueesta. Olen lapsesta lähtien viettänyt kesäni Kermajärven rannalla lähellä Karvionkanavaa. Nyt tietysti moni sanoo, että pelaan omaan pussiini. Mutta heille sanon, että näin ihminen toimii, puolustaa sitä mikä on lähellä.

Kolmas asia on Sarvamaan mukaan Saimaa itsessään. Se on liian ainutlaatuinen pilattavaksi.

Itämeri saastunut, Saimaalla ei varaa riskeihin

Sarvamaan mukaan EU:n toimivalta ei ulotu Suomen tai muiden jäsenvaltioiden antamiin kaivoslupiin tai muuhun elinkeinotoimintaan. Sieltä ei siis ole vastustajille apuja tulossa ainakaan suoralta kädeltä.

Sarvamaa on mukana Euroopan parlamentin Itämeren tilaa käsittelevässä työryhmässä, ja hänen mukaansa Itämeren suojelutyöllä on selviä yhtymäkohtia Saimaan kaivoskohuun.

— Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. EU käytti Itämeren suojeluun 14 miljardia euroa kaudella 2007—2013, ja muutama miljardi lisää on tullut meneillään olevalla kaudella. Silti tänä kesänä katsellaan vihreää Suomenlahtea.

Saimaalla minkäänlaiseen uhkapeliin ei ole varaa.

Kaivoslaki liian löyhä

— Kaivoslaki on Suomessa aivan liian löyhä. Näitä hankkeita perustellaan sillä, että luonnonvarat tuovat vähävaraisille seuduille työtä ja toimeentuloa. Mutta tuovatko ne oikeasti. Eivät ne tuo, eivät Heinävedelle eiväkä ole tuoneet muuallekaan.

Hyöty valuu ulkomaisten pörssiyhtiöiden omistajille eri puolille maailmaa kaivoshankkeiden eri vaiheissa. Näin on käynyt Heinäveden tapauksessakin.

Heinäveden grafiittikaivoshanketta ajavan Beowulf Mining -yhtiön pörssiarvo on moninkertaistunut sen jälkeen, kun yhtiö ilmoitti lupaavista grafiittilöydöksistään Heinävedellä.

Suuryritysten käyttämä emoyhtiö-tytäryhtiö -malli puolestaan takaa sen, että verotuloja ei saada. Operatiivisesta toiminnasta vastaavan tytäryhtiön voitot kuluvat ison lainan takaisinmaksuun emoyhtiölle.

— Kyllä kansakuntien ja paikallisalueiden on syytä pitää tiukasti puoliaan tässä tilanteessa.

Kaivosyhtiökin tulossa keskustelutilaisuuteen

Heinäveden kirjaston Varjentiini-salissa keskiviikkona 18. heinäkuuta kello 18 pidettävästä keskustelutilaisuudesta on tulossa mielenkiintoinen. Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella mahdollisen kaivoksen ympäristövaikutuksista.

Paikalle on tulossa hankkeen vireille laittanut Rasmus Blomqvist, joka on alueella koeporauksia suorittavan Fennoscandian Resources -nimisen yhtiön toimitusjohtaja. Yritys on brittiläisen Beowulf Miningin tytäryhtiö.

Mukana on ennakkotietojen mukaan asiantuntija Pöyry Finland Oy:sta, joka tekee yhtiölle ympäristövaikutusten arviointiselvitystä kaivoslupaa varten.

Heinävedelle ovat tulossa myös Rantasalmen Osikonmän kultakaivoshanketta vastustaneet kyläaktivistit Juhani Yliruusi ja Lauri Muona sekä biokemisti Jari Natunen Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Rantasalmella ratkaisua haettiin Korkeimmasta oikeudesta, jossa hanketta vastustanut Osikonmäen kylätoimikunta voitti kaivosyhtiö BR Gold Miningin. Kyseinen yhtiö kuuluu kanadalaisen Beldevere Resources -nimiseen konserniin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet