Eksotelta menee pelkästään suojavarusteisiin toista miljoonaa euroa sekä testeihin 1,6 miljoonaa  – Koronavirusepidemia maksaa sairaanhoitopiireille 600 miljoonaa euroa

Hoitojonoa puretaan ehkä vielä vuonna 2022. Sairaanhoitopiirien arvion mukaan koronanepidemia lisää erikoissairaanhoidon menoja etenkin ensi vuonna jonojen purkuun.

Kai Skyttä

Eksote on perustanut koronapandemian takia infektiovastaanottoja.
Eksote on perustanut koronapandemian takia infektiovastaanottoja.

Eksote

Eksotenonhankttava suojavarusteita ehkä yli miljoonalla eurolla tavanomaista tilannetta enemmän koronan takia.
Eksotenonhankttava suojavarusteita ehkä yli miljoonalla eurolla tavanomaista tilannetta enemmän koronan takia.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) arvioi koronapandemian tuovan tälle vuodelle noin kahdeksan miljoonan euron lisäkustannukset. Tämän lisäksi ounastellaan noin neljän miljoonan euron uusia kustannuksia pandemian jälkeiseen aikaan esimerkiksi ostopalveluihin.

Talousjohtaja Liisa Mänttäri kertoo, että alun perin lisäkustannuksiksi tälle vuodelle arvioitiin kymmenisen miljoonaa euroa. Arvio kuitenkin ehkä pienenee, koska HUS on alentanut koronatestien hintoja.

– Oli arvioitu, että testeihin menee 3,6 miljoonaa euroa, mutta HUS alensi hintoja, ja nyt arvio on 1,6 miljoonaa euroa.

Pula nostaa suojavarusteiden hintoja

Toinen konkreettinen koronan tuoma lisäkuluerä on suojavarusteet. Mänttäri arvioi suojavarusteisiin menevän mahdollisesti yli miljoona euroa.

– Iso summa johtuu siitä, että varusteita tarvitaan niin paljon. Ja siitä, että hinnat nousevat, kun varusteista on niukkuutta.

Joistakin tarvikekuluista taas tulee säästöä. Kun ei-kiireellisiä toimenpiteitä siirretään eteenpäin, ei esimerkiksi kalliita implantteja ja tekoniveliä tarvita entistä määrää.

Kustannuksia siirtyy myös paikasta toiseen. Kun nyt kiireetöntä hoitoa lykätään, siirtyy henkilöstöä hoitamaan kiireellisiä potilaita.

Painetta lastensuojeluun ja ostopalveluihin

Kuluvan vuoden ehkä kahdeksan miljoonan euron koronakulujen lisäksi poikkeustilanne tuo pandemian jälkeisiä kuluja, muun muassa siirrettyjen toimenpiteiden takia.

Eksoten arvion mukaan koronapandemia aiheuttaa noin neljän miljoonan euron lisäkustannuksia muun muassa perhe- ja sosiaalipalveluihin sekä hoitotakuun täyttämiseen.

– Voi tulla lisää lastensuojelun ja psykiatrisen sairaanhoidon ostopalvelujen tarvetta sekä toimenpiteiden ostoja, kun ennaltaehkäisevää ja ihmiskontakteja lisäävää työtä on jouduttu supistamaan pandemian aikana ja hoitojonoja lyhennetään.

Mänttäri uskoo, että myös työmarkkinatuen sakkomaksut kunnille kasvavat, kun työtoimintaa on jouduttu supistamaan.

 Iso summa johtuu siitä, että varusteita tarvitaan niin paljon. Ja siitä, että hinnat nousevat, kun varusteista on niukkuutta. — Liisa Mänttäri

Koronaepidemian kesto ja voima vaikuttavat paljon arvioihin. Nyt arviot perustuvat THL:n ennusteeseen.

Menokasvu voi olla paljonkin arvioitua suurempaa

Kuntaliiton kaikilta 20 sairaanhoitopiiriltä saamien arvioiden mukaan koronaepidemia lisää sairaanhoitopiirien toimintakuluja lähes 600 miljoonalla eurolla tämän ja ensi vuoden aikana.

Tänä vuonna erikoissairaanhoidon kustannukset kasvaisivat koronan takia runsaan prosentin eli noin sata miljoonaa euroa ja ensi vuonna viisi prosenttia eli noin 460 miljoona euroa.

Arvioinnit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) skenaarioon, jossa 40 prosenttia väestöstä sairastuu.

Toimintakulut saattavat kasvaa arvioitua huomattavasti enemmän, jos epidemia laajenee THL:n skenaariota voimakkaammin.

Koronan ennakoitu toinen epidemia-aalto korottaisi myös ensi vuoden kuluarvioita.

Kiireetöntä hoitoa siirtyy jopa vuoteen 2022

Kuluja kasvattavat muun muassa päivystyskustannusten kasvu, henkilöstön sairastuminen sekä lisääntyvä sijaistarve.

Lisäksi uusien koronaosastojen perustaminen, suojaus- ja muiden tarvikkeiden lisähankinnat sekä ylityöt ja niihin liittyvät korvaukset näkyvät kasvavina kuluina.

Sairaanhoitopiirit lykkäävät ei-kiireellistä hoitoa tänä vuonnam mikä keventää menopainetta huomattavasti. Lisäkuluja syntyy erityisesti siitä, että hoitojonoja aletaan epidemian hellitettyä purkamaan ensi vuonna.

Kiireetöntä toimintaa joudutaan osittain lykkäämään myös vuoden 2022 puolelle.

– Kustannuksia on erittäin vaikea arvioida, koska tilanne elää koko ajan. Osa kunnille suunnattavasta tuesta voisikin kohdistua suoraan sairaanhoitopiireille, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi.

Loppujen lopuksi jäsenkunnat joka tapauksessa vastaavat mahdollisesta alijäämästä perussopimuksen mukaisesti.