Ruokolahden Suurjärven ojiin suunnitellaan pohjapatoja – Raportin mukaan järven ekologinen tila on hyvällä tasolla

Kaikki Suurjärveen suunnitellut vesiensuojelutoimenpiteet sijaitsevat Puumalan puolella, Ruokolahden alueella toimenpiteitä ei tarvitse tehdä.

Yrjö Haverinen

Suurjärven jatkohankkeelle etsitään parhaillaan rahoitusmahdollisuutta.
Suurjärven jatkohankkeelle etsitään parhaillaan rahoitusmahdollisuutta.

Ruokolahden ja Puumalan rajalla olevan Suurjärven valuma-alueelle on laadittu metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma.

Vesistö- ja luontokunnostus Janne Raassinan tekemän raportin mukaan Suurjärven ekologinen tila on hyvällä tasolla ja ympäristöhallinnon viimeisen virallisen luokittelun mukaan järven ekologinen tila on erinomainen.

Raportissa kuitenkin muistutetaan, että Suurjärvi on kärsinyt kuormituksesta 1950-luvun jälkeisen historian saatossa ja kuormitus on aiheuttanut muutoksia järvellä.

Ympäristöinsinööri Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta huomauttaa, että Suurjärven alueella on paljon jyrkkää kallioaluetta.

– Suurien korkeuserojen takia eroosion mahdollisuus on suuri. Silloin valumat ovat sateella suuria ojiin ja järveen päin. Se on herkkä järvi, jossa muun muassa siikakanta on kärsinyt.

Raportissa kerrotaan, että Haukijärvenpuron ja Vuorijärvenpuron eroosiot ovat yhä laajenevia ja kuormittavat Suurjärveä.

– Toimenpiteeksi ehdotetaan peräkkäisiä ojaan rakennettavia pohjapatoja, jotka lieventävät eroosiohaittaa, Kaittola kertoo.

Kaikki toimenpiteet Puumalan puolella

Toimenpide-ehdotuksessa suositellaan myös majavan patojen hallittua purkua Onkamolammella sekä Onkamolammen ja Vuorijärven välillä.

Ehdotuksessa mainitaan myös Haukijärvenpuron kunnostus henkilötyönä.

Kaikki suunnitellut toimenpiteet sijaitsevat Puumalan puolella, Ruokolahden alueella toimenpiteitä ei tarvitse tehdä.

– Voi olla, että jatkohanke jää Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle sekä Puumalan kunnalle. Imatran seudun ympäristötoimi auttaa jatkohankkeen käynnistämisessä, mutta ei ole hankkeessa mukana kuin ehkä ohjausryhmässä, kertoo Kaittola.

Hankkeelle etsitään parhaillaan rahoitusta, jota voi saada maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä tai Suomen metsäkeskuksesta.

– Se menee väkisinkin ensi vuoteen, ennen kuin jatkohanketta saadaan käyntiin, Kaittola arvioi.

Huoli Suurjärven tilasta heräsi viimeistään Tornatorin talvella 2016–17 tekemien metsähakkuiden yhteydessä, kun avohakkuualueen ajourista tulleet valumavedet värjäsivät järven jään ruskeaksi.

Luetuimmat