Vanha kartta on monen tieteen ehtymätön tietolähde, mutta kartalla ei ole Suomessa tieteellistä kotia

Suomesta löytyy hyviä vanhojen karttojen kokoelmia, mutta vain satunnaista opetusta yliopistoissa. Vanhojen karttojen tutkimus tapahtuu pääosin tiedeyhteisön ulkopuolella. Maassa ei ole alan vakiintunutta opetusta eikä laitosta, joka vaalisi vanhoja karttoja.

— Systemaattinen asioiden hoito puuttuu, ja tutkimusta tarvitaan lisää, kartografian historiaan 1960-luvulta lähtien perehtynyt Leena Miekkavaara sanoo.

Vanhojen karttojen tuntija Jan Strang katsoo, että Suomen tilanne ei anna syytä ylpeilyyn. Tutkimus pyörii harrastajien voimin. Hänkin kertoo tekevänsä tutkimusta omalla kustannuksellaan.

Savonlinnalaislähtöinen maantieteilijä Katariina Kosonen järjestää kartografian peruskursseja Helsingin yliopiston maantieteen oppiaineessa. Se on ainutta, maininnan arvoista kartografian historian opetusta Suomessa.

Mistään korkeakoulusta tai kirjastosta ei Kososen mukaan löydy resursseja vanhojen karttojen tutkimiseen. Karttaharrastajat tekevät hänen mukaansa tasokasta tutkimusta, mutta joukko on pieni. Kosonenkin tekee kartografista tutkimusta vapaa-ajallaan, koska hän tekee leipätyötä koulutussuunnittelijana.

Vanha kartta on mitä suurimmassa määrin poikkitieteellinen.

Kartat palvelevat niin historiaa, maantiedettä, kansatiedettä, historiallisen ajan arkeologiaa kuin maanmittausalaa, paikannimitutkimusta, sukututkimusta ja taidehistoriaa. Kartat myös ilmentävät kirjapainotaidon kehitystä ja maailmankuvan muodostumista. Kartoista saa apua maisematutkimukseen ja kaupunkitutkimukseen.

— Kartat ovat ehtymätön lähde eri taidesuuntien tutkimukselle, Miekkavaara kertoo.

Katariina Kosonen määrittelee vanhan kartan kulttuuriseksi tuotteeksi, joka heijastaa oman aikansa politiikkaa, uskontoa ja valtasuhteita sekä taloudellisia ja sosiaalisia suhteita. Kartasta näkyvät myös sen tekijän tai tilaajan mielipiteet, toiveet ja visiot. Vanhat kartat ovat muokanneet ihmisten maailmankuvaa ja kantaneet erilaisia viestejä eri aikoina.

VANHOJEN KARTTOJEN

KOKOELMIA SUOMESSA

A. E. Nordenskiöldin kokoelma

Tutkija ja löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld (1832—1901) kokosi historiallisten karttojen, maantieteellisen kirjallisuuden ja matkakertomusten kokoelman, joka on maailman parhaita.

Kokoelmassa on 24 000 ennen vuotta 1800 painettua karttaa ja runsaasti karttoja sen jälkeen. Leena Miekkavaara on ollut keskeisesti mukana Nordenskiöldin karttakokoelman dokumentoinnissa ja tunnetuksi tekemisessä. Pieni osa kartoista löytyy Kansalliskirjaston Doria-verkkopalvelusta.

Aarno Piltzin karttakokoelma


Martti ja Anu Piltz lahjoittivat isänsä, metsänhoitaja Aarno Piltzin (1922-86) Karjala-painotteisen karttakokoelman Etelä-Karjalan museoon Lappeenrantaan vuonna 2006. Kokoelmasta 205 karttaa on digitoitu. Niitä pääsee katsomaan Kansalliskirjaston Doria-verkkopalvelussa.

Piltz keräsi 1950-80-luvuilla systemaattisesti karttoja, joissa Karjala esiintyy. Varhaisimmat karttakopiot ovat 1400-luvun lopulta. Alkuperäisiä karttoja on 1500-luvulta ja uusimmat 1980-luvulta. Leena Miekkavaara on perehtynyt Piltzin kokoelmaan ja toimittanut Piltzin kirjoituksista teoksen Kirjoituksia Karjalan karttakuvasta.

Heikki Rantatuvan vanhat kartat


Dosentti Heikki Rantatuvan karttakokoelmaan on tallennettu noin 5 800 karttaa. Kokoelma sisältää karttoja Suomen alueilta 1400-luvun lopulta 1930-luvulle asti. Kartat painottuvat 1600—1800-luvuille. Rantatuvan kokoelma löytyy täältä. Digitaaliset versiot on tallennettu Jyväskylän yliopiston digitaaliseen julkaisuarkistoon JYXiin.

Eero ja Erkki Fredriksonin karttakokoelma

Eero ja Erkki Fredriksonin huomattava karttakokoelma ei ole julkisesti nähtävillä. Se on luetteloitu Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokantaan. Eero ja Erkki Fredriksonin säätiö on antanut kokoelman käyttöoikeuden Jyväskylän yliopistolle.

John Nurmisen säätiö

John Nurmisen säätiöllä on noin kahden tuhannen vanhan kartan kokoelma.

Jan Strangin karttasivut

Jan Strangin karttatieto sisältää tiedot Suomen suurimittakaavaisista lehtijakoisista painetuista kartoista, kuten peruskartasta ja sen lukuisista edeltäjistä.

Jan Strangin merikarttatieto sisältää tiedot Suomen rannikoiden ja sisävesien merikartoista 1600-luvulta 1950-luvulle.

Muita kokoelmia

- Vanhojen karttojen harrastajien Chartarum Amici -kerho on koonnut sivuilleen linkkejä keskeisistä vanhojen karttojen sivustoista. Katso ne täältä.

- Suomen kartografisen seuran verkkosivut löytyvät täältä.

- Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta, sen Kartat-osiosta, löytyy Suomen karttoja ja kartastoja -niminen kokoelma. Siinä on valikoima Suomea koskevia historiallisia karttoja 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin.

- Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on valtava määrä erilaista kartta-aineistoa. Luettelo erilaisista kartoista löytyy täältä.

- Kymenlaakson historialliset kartat.

- Vanhoja karttoja Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kokoelmassa.

- Suomen maantieteellisen seuran karttasivusto.

- Maanmittauslaitoksen vanhat peruskartat ja topografikartat löytyvät täältä.

Ilpo Leskinen

Ilpo Leskinen