Ylä-Lensun tuleva isäntä kaatui jatkosodan ensimmäisenä kesänä — Itsenäisyyspäivänä lappeenrantalaistilan nykyinen isäntä seisoo haudalla kunniavartiossa

Lauri Hartikainen syntyi melkein tasan 80 vuotta Kauko Tiaisen jälkeen. Sukulaismiehillä on muutakin yhteistä kuin Ylä-Lensun tila ja samanmallinen hiusraja.

Marleena Liikkanen

Lauri Hartikainen asuu samalla tilalla kuin Kauko Tiainen aikoinaan. Taustalla näkyvä harmaa rakennus on Kaukon puretusta kotitalosta jäljelle jäänyt edustupa.

Lauri Hartikaisen katse kiertää alaspäin viettävän peltoaukean kautta kylätielle. Märkä lumi painaa piiloon puintiajan jälkiä Lappeenrannan Lensulassa.

— Sänki jäi tänä vuonna pitkäksi, mies harmittelee.

80 vuotta sitten toinen 24-vuotias katseli samaa näkymää Ylä-Lensun mäeltä. Kauko Tiainen kiitti tai manasi mennyttä satokautta ja virittäytyi mielessään uuden kesän odotukseen.

Hyvinvointivaltion ja suuriruhtinaskunnan kasvatit

80 vuoden ikäerosta huolimatta miehissä on paljon samaa. Molemmat ovat pitkänpuoleisia, ja hiusraja nousee kummallakin kohti korkeuksia. Mutta siinä missä Lauri on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvatti, Kauko syntyi keisarin vallan alle suursodan kynnyksellä.

Raskaan kaluston asentajaksi opiskellut Lauri ajaa päätyökseen vaihtolava-autoa. Kaukosta ei tiedetä, kävikö hän muuta kuin pakollisen kuusivuotisen kansakoulun ja pitikö hän ylipäätään opiskelusta.

Vanhemmat Elias ja Eeva Tiainen tuskin patistivat Kaukoa opintielle. Keskikokoinen maatila turvasi kolmilapsisen perheen ainoan pojan tulevaisuuden.

Syksyllä 1939 kaikki muuttui. Talvisota vei Kaukonkin rintamalle.

Lauri Hartikaisen perhealbumi

Viimeinen kuva Kaukosta kesältä 1941.

Mandoliini kulki Kaukon mukana

Lauri Hartikainen esittelee Ylä-Lensun pihapiirin hyvin säilyneitä rakennuksia. Suuri tiilinavetta ja matalamallinen omakotitalo ovat sotienjälkeiseltä ajalta, mutta aitasta voi kuvitella löytävänsä Kaukon kädenjäljen.

— Aittaa laajennettiin kesällä 1938, kun talossa vietettiin mummon Bertta-siskon häitä.

Jotain Kaukokin varmaan aittatyömaalla puuhasi. Kirves ja vasarahan pysyivät tuohon aikaan jokaisen maalaispojan käsissä.

Kaukolla käsissä pysyi myös mandoliini. Ei voi olla sattumaa, että hän soittaa toistuvasti mandoliinia vanhoissa valokuvissa.

— Mummo kertoi, että hänen setänsä olivat musikaalisia ja soittelivat häissä. Kaukolla oli varmaan samoja lahjoja.

Lauri Hartikaisen kotialbumi

Sisarukset Bertta, Maire ja Kauko Tiainen aitankulmalla. Mukana on tietysti myös mandoliini.

Syntynyt väärälle vuosikymmenelle?

Ylä-Lensun tila tarinoineen tuli jo varhain tutuksi Laurille. Hän viihtyi mummon luona, vaikka varsinainen koti oli Uus-Lavolassa.

— Tykkään liikkua metsässä, en ole kaupunkilainen ollenkaan.

Mummon kuoleman jälkeen vuonna 2015 muutto sukutilalle tuntui luontevalta. Maanviljelyn velvoitteitakaan ei ollut, sillä pellot on annettu vuokralle.

— Elukat ovat käyneet mielessä, mutta sellaista on vaikea toteuttaa nykyaikana.

Navetalle on löytynyt käyttöä vanhojen autojen rakentelupaikkana. Lauri kiertää rallikilpailuja huoltoryhmän jäsenenä, ja menestystäkin on tullut: tästä vuodesta jäi muistoksi SM4-luokan hopeaa.

Harrastuksina ovat myös lavatanssit, vanha iskelmämusiikki ja historia. Kaverit virnuilevat, että Lauri on syntynyt aivan väärälle vuosikymmenelle.

Marleena Liikkanen

Kauko Tiaisen kädenjälki saattaa näkyä Lauri Hartikaisen ympärillä olevissa aitanseinissä.

Keltaisia ruusuja sankarivainajalle

Valokuva-albumista katsoo totinen mies. Jalkaväkirykmentti ykkösen yhdeksännessä komppaniassa palvellut korpraali Kauko Tiainen on jälleen joutunut rintamalle.

Kaukon jatkosota kesti vajaat kaksi kuukautta. Hän kaatui Kaukolassa 10. elokuuta vuonna 1941.

Kun kaatumisilmoitus saapui, Bertta-sisko lähti pyörällä kaupunkiin ottamaan selvää, onko Kaukon ruumis ehkä jo tuotu Lappeenrantaan.Sankarihautausmaalla työskennelleet haudankaivajat opastivat Bertan veljensä arkun luokse.

Kun ainut poika ja tilan jatkaja kaatui, isä itki ja suri kovasti.

Bertta palasi kotiin ilmoittamaan vanhemmilleen uutisesta. Eeva ja Elias lähtivät kieseillä kaupunkiin ja Bertta pyöräili perässä 15 kilometrin matkan jo kolmannen kerran sinä päivänä. Raastuvankadun kukkakaupasta he ostivat keltaisia ruusuja laitettavaksi arkkuun sankarivainajan rinnalle.

Bertan mukaan Kaukon kaulaan oli leukaa myöten kääritty sideharsoa. Äiti olisi vielä halunnut koskettaa Kaukon poskea, mutta hautausmaan miehet varoittivat, ettei vainajaan kannattanut enää koskea.

Isälle pojan kuolema oli erityisen raskas paikka.

— Kun ainut poika ja tilan jatkaja kaatui, isä itki ja suri kovasti.

Rakastetun kyyneliä ei tiettävästi vuotanut. Kauko oli poikamies kuten on Laurikin.

Lauri Hartikaisen kotialbumi

Kauko Tiaisen kaatumisilmoitus.

Toinen sukulainen kaatui Äyräpäässä

Sodasta Kauko laittoi kirjeitä ja kortteja erityisesti pikkusiskolleen Mairelle. Osoitetiedoista voi päätellä, että noiden parin sotavuoden aikana tyttönen muuttui veljen silmissä neidiksi.

Mairen ansiosta sukutila sai aikanaan uuden suunnan. Naapurikylästä Korkea-ahosta löytyi muuan Urho Kalliosaari, joka tuli kotivävyksi ja jatkoi tilanpitoa.

— Urho-pappa pääsi sodasta ehjänä takaisin, mutta hänen pikkuveljensä Eino kaatui 19-vuotiaana Äyräpään Vasikkasaaressa elokuussa 1944.

Ei siis ihme, että Lappeenrannan sankarihautausmaasta tuli Laurille jo lapsena tuttu paikka. Kaukolle ja Einolle on viety vuosien varrella monet kukat ja kynttilät.

Marleena Liikkanen

Lauri Hartikaisen mummosta tuli sukutilan emäntä, koska ainoa veli kuoli sodassa. Nyt Ylä-Lensu on siirtynyt Lauri Hartikaisen hoiviin.

Itsenäisyyspäivänä kunniavartiossa

Kun kuluneena syksynä alettiin puhua itsenäisyyspäivänä toteutettavasta sankarivainajien hautojen kunniavartiosta, Lauri tunsi heti asian omakseen. Hän halusi vartioon Kaukon haudalle.

—Ikäkin sattui olemaan melkein sama kuin Kaukolla oli kuollessaan.

Itsenäisyyspäivänä Lauri pukee päälleen puolustusvoimain uuden lumipuvun ja seisoo havuseppeleen laskun jälkeen puoli tuntia vartiossa Kaukon haudalla. Sankarihautausmaalla hän ei edusta sukuaan yksinään.

— Reserviupseerikoulua käyvä pikkuveli menee vartioon Einon haudalle.

Lauri Hartikaisen kotialbumi

Kauko Tiainen sotilastovereineen siellä jossakin.


Isoeno ja sukulaispoika

Kauko Tiainen syntyi 21. tammikuuta 1914 Lappeella. Hän kaatui 10. elokuuta 1941 Kaukolassa.

Tiaisen sotilasarvo oli korpraali ja ammatti maanviljelijä.

Lauri Hartikainen syntyi 24. lokakuuta 1993 Lappeenrannassa.

Hartikaisen sotilasarvo on kersantti ja koulutus raskaan kaluston asentaja.

Hartikainen asuu samalla sukutilalla, jossa Tiainen vietti elämänsä.

Hartikainen on Tiaisen sisaren tyttären poika.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut