Rusakkourokselle kelpaa myös metsäjänis — Toisin kuin on luultu, niiden jälkeläiset ovat myös lisääntymiskykyisiä

Rusakko on noussut Suomessa 300 kilometriä pohjoiseen. Risteytymät ovat yleisiä, kun lajikumppanista on puutetta.

Raimo Eerola

Rusakot eivät kaihda asuttuja ympäristöjä, joita riittää Etelä-Suomessa.
Rusakot eivät kaihda asuttuja ympäristöjä, joita riittää Etelä-Suomessa.

Rusakkourokselle kelpaa paremman puutteessa parittelukumppaniksi metsäjänis. Vetäytyvämpi metsäjänisuros ei yleensä pariudu rusakkonaaraan kanssa. Näin tutkijat tiivistävät metsäjäniksen ja rusakon keskinäisiä suhteita.

Helmikuussa tehdyn kolmiolaskennan perusteella metsäjänisten määrä Kaakkois-Suomessa jatkaa vähenemistään, mutta rusakkokannat vahvistuvat. Riistapäällikkö Erkki Kiukas sanoo kehityksen jatkuneen samansuuntaisena jo pitkään.

Selitys on löytyy lumettomista talvista. Lumettomana talvena valkoturkkinen metsäjänis on helposti havaittava saalis.

— Olen vähän huolissani siitä, kuinka metsäjäniksellä menee, Kiukas lukee riistakolmiolaskennan tuloksia.

Tutkija Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta sanoo rusakon levinneet tämän vuosituhannen puolella noin 300 kilometriä pohjoiseen.

Rusakon leviäminen on suoraviivaista, mutta Pohjoismäki ei ole huolissaan metsäjäniksen tulevaisuudesta eteläisessä Suomessa.

— Metsäjänis on iloinen lisääntyjä, tilanne voi muuttua huomattavasti muutamassa vuodessa, Pohjoismäki arvioi.

Rusakkojen ja metsäjäniksen risteytymistäkään ei pidetä uhkana metsäjäniskannalle. Kun rusakot viihtyvät peltojen reunoilla ja yleisemminkin aukeilla alueilla, metsäjänis hakee tilansa nimensä mukaisesti suojaisista metsistä.

Koko metsäjäniskannan häviämisestä on tutkittua tietoa vain Etelä-Ruotsista Skånesta. Pohjoismäki uskoo, että vastaava tilanne voisi tulevaisuudessa tulla lähinnä Varsinais-Suomeen .

Lajit kohtaavat Pohjoismäen mukaan lähinnä rusakon leviämisalueen etureunassa, jossa tapahtuu kahden lajin risteytymistä.

— Toisin oppikirjoissa on aikaan opetettu, rusakon ja metsäjäniksen jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä.

Jälkeläisissä rusakko näkyy vahvempana sekä ulkonäöllisesti että elinpiirissä.

Pohjoismäki sanoo tutkimusten osoittaneen, että lähes kaikissa ruskoissa on viiden polven sisällä hieman metsäjänistä, mutta metsäjänikset ovat vertailussa olleet lähes puhtaita.

Luetuimmat