GTK etsii lujan murskeen ja rakennuskiven raaka-ainetta Kaakkois-Suomen kallioista — ”Ympäristöltään herkille alueille ei mennä”

Kai Skyttä

Kalliota louhitaan ja murskataan Etelä-Karjalassa muun muassa Kuutostien varressa Joutsenon Jänhiälän kohdilla.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa Kaakkois-Suomen kallioita kolmevuotisessa projektissa. Siinä etsitään kallioalueita, jotka soveltuvat laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi. Samalla arvioidaan kohteiden soveltuvuus rakennuskiveksi.

— Projektissa tutkitaan yhteensä 750 kallioaluetta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Määrä jakaantuu jokseenkin tasan maakuntien kesken, kertoo yksikön päällikkö Akseli Torppa GTK:sta.

Tarkoituksena on tuottaa näkemys maakuntien kiviainesvarannoista alan teollisuuden ja yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Hyödyntämiseen otolliset kohteet loisivat uutta yritystoimintaa ja lyhentäisivät murskeen kuljetusmatkoja.

— Murskeiden käyttöä tarvitaan jatkuvasti, jotta saadaan pidettyä infra kunnossa, Torppa muistuttaa.

Rapakivigraniitista ei tule laatumursketta

Kaakkois-Suomen kallioita on vanhastaankin kaluttu jatkuvasti, etenkin Ylämaan suunnalla on paljon kiviteollisuutta.

— Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson eteläosissa on maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen laaja alue rapakivigraniittia. Se on haluttua rakennus- ja muotokiveksi, mutta vaativaan murskekäyttöön se ei ole ominaisuuksiensa puolesta parasta, Torppa sanoo.

GTK:n geologi Paavo Härmä täsmentää:

— Esimerkiksi teiden pohjaan sopivaa mursketta saa kalliosta joka paikassa, mutta asvalttipintaan tarvitaan kovempaa kiveä. Paras kallio lujaan murskeeseen on hyvin hienorakenteinen graniitti.

Sitä etsitään nyt Kaakkois-Suomen karkearakeisen eli rapakivigraniitin alueilta. Projektin maastotyöt ovat alkaneet Virolahdella.

— Kallioperä muuttuu Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Sinne ehditään projektin toisena tai kolmantena vuonna, Härmä kertoo.

Etsinnässä ei mennä herkille kallioalueille

Projektin pohjatietona ovat muun muassa GTK:n tekemät kallioperän kartoitusaineistot.

— Niistä pystytään rajaamaan potentiaalisia alueita, Akseli Torppa sanoo.

Etsinnästä rajataan pois luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet ja muut ympäristöltään herkät paikat, Torpan mukaan tietysti myös myös asuinalueiden ja kesämökkien lähialueet.

— Ollaan teollisuuden ja ympäristön hankalassa välimaastossa, missä pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut.

GTK toteuttaa Kaakkois-Suomen kivi -projektin kivialan yrityksien kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maatalousrahaston rahoituksella.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.