Etelä-Karjalan liitto korottaa kuntien maksuosuuksia kolme prosenttia —Imatralaiset maakuntavaltuuston jäsenet vastustivat korotusta

Maakuntajohtaja Matti Viialainen totesi: ”Panos–tuotos -suhde esimerkiksi Imatran suuntaan on jäsenkuntaosuuksiin nähden varmasti moninkertainen”. Imatralla ollaan toista mieltä.

Pekka Hölkki

Kuntien maksamat jäsenmaksut Etelä-Karjalan liitolle nousevat kolme prosenttia.
Kuntien maksamat jäsenmaksut Etelä-Karjalan liitolle nousevat kolme prosenttia.

Etelä-Karjalan liitto nostaa kuntien maksuosuuksia kolmella prosentilla. Liitto kerää kunnilta maksuosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Liitto ei ole korottanut maksuosuuksia moneen vuoteen. Etelä-Karjalan liiton jäsenkuntien maksuosuuksien kokonaismäärä on ollut vuodesta 2016 vuoteen 2019 ennallaan.

Tänään kokoustanut Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto päätti kuntayhtymän tulevan vuoden 2020 talousarviosta sekä vuosien 2020–2022 toimintasuunnitelmasta.

Liiton toimintakulut ovat ensi vuonna hieman alle 4,5 miljoonaa euroa.

— Liitto on jo alkanut tasapainottamaan talouttaan, jota on jäsenkuntien päätöksillä pidetty useamman vuoden ajan alijäämäisenä. Ensi vuoden talousarvioon alijäämän suuruus on supistettu 125 000 euroon. Tasapainotusta on jo tehty muun muassa toiminnan menoja tarkistamalla, mutta avuksi tarvitaan myös jäsenkuntien maksuosuuksien pieni korotus, totesi hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen liiton tiedotteessa.

Hannu Ojala

Airi Aalto vastusti kuntien maksuosuuden korotusta.
Airi Aalto vastusti kuntien maksuosuuden korotusta.

Imatralaiset vastustivat korotusta

Jäsenosuuksien korotuksesta äänestettiin. Imatran Airi Aalto esitti Irma Hujasen kannattamana, että liiton talousarvion tulisi perustua kuntien maksuosuuksien osalta vuoden 2019 tasolle. Imatralaisten valtuuston jäsenten kanta hävisi äänestyksessä maakuntahallituksen esitykselle selvästi lukemin 6—24.

— Etelä-Karjalan liitto on maakunnallinen toimija, joka tuottaa jäsenkunnilleen monin kerroin siihen sijoitetut rahat. Rahoitusta maakuntaan tulee EU-rakennerahastoista hankkeisiin ja edunvalvonnan ansiosta valtion budjetista, muistutti maakuntajohtaja Matti Viialainen tiedotteessa.

Viialainen palautti mieliin viime aikoina maakuntaan saatuja miljoonien rahoituksia, kuten Myttiönmäen perusparannuksen Mikkelintiellä Savitaipaleella sekä Parikkalan rajanylityspaikan aukeamisen kansainväliselle rajaliikenteelle.

Nyt edunvalvonnan työlistalla ovat muun muassa Saimaan sulkujen pidennys sekä Imatralla rajan yli kulkeva rautatieyhteys Venäjälle.

— Panos–tuotos -suhde esimerkiksi Imatran suuntaan on jäsenkuntaosuuksiin nähden varmasti moninkertainen. Esimerkiksi 85 miljoonan euron hanke, Saimaan sulkujen pidennys, toisi 1700 henkilötyövuotta töitä Etelä-Karjalaan, Viialainen totesi.

Kai Skyttä

Mikkelintiellä saadaan  ensimmäiset mutkat suoraksi, kun Myttiönmäen perusparannus alkaa. Maakuntajohtaja muistutti liiton vaikutusta rahoituksen saamisessa tähänkin hankkeeseen.
Mikkelintiellä saadaan ensimmäiset mutkat suoraksi, kun Myttiönmäen perusparannus alkaa. Maakuntajohtaja muistutti liiton vaikutusta rahoituksen saamisessa tähänkin hankkeeseen.

Imatralaiset arvostelivat liiton toimintaa ja peräsivät tehokkaampaa viestintää

Imatralaiset esittivät liitolle kritiikkiä. Heikki Luukkanen sanoi puheenvuorossaan, ettei hän usko maakuntayhtymän toiminnan nostavan kunnan taloutta.

Lisäksi Luukkanen ja Antero Lattu peräsivät liitolta tehokkaampaa viestintää maakuntavaltuutettujen suuntaan. Luukkanen esitti, että viestinnän parantamiseksi maakuntavaltuustolle pitäisi järjestää vuosittain kaksi seminaaria, joissa jaettaisiin tietoa liiton toiminnasta ja työn alla olevista asioista.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra lupasi, että pyydettyjä seminaareja tullaan järjestämään, ja ensimmäinen voidaan järjestää jo tänä keväänä.

Mika Strandén

Maakuntajohtaja Matti Viialainen muistutti valtuustolle, että Etelä-Karjalan liitto tuottaa jäsenkunnilleen monin kerroin siihen sijoitetut rahat.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen muistutti valtuustolle, että Etelä-Karjalan liitto tuottaa jäsenkunnilleen monin kerroin siihen sijoitetut rahat.