Lappeenrannan Kauppakadun alapäässä hurjasteltiin pahemmin kuin vuosiin — Katso videolta, miten teekkareiden mäkiautot röykkyyttivät mäkeä alas suuren maailman elkein

Pienet laatikot kiihtyivät jopa yli 30 kilometriin tunnissa. Kylmässä kärvistelleen radanvarsiyleisön mielestä autojen laskuvälit venyivät kohtuuttoman pitkiksi.

Kai Skyttä

Raatihuoneenkadun mäen lähtökiihdytyksen jälkeen mäkiautot joutuivat hidastemutkaan Kauppakadun puolella.
Raatihuoneenkadun mäen lähtökiihdytyksen jälkeen mäkiautot joutuivat hidastemutkaan Kauppakadun puolella.

Pillin vihellys kiiri Raatihuoneenkadun yläpäästä Vilhunkulmaan ja Kauppakatua myöten Lappeenrannan satamatorille. Vislausta seurannut kolina antoi varman vihjeen siitä, mitä oli tulossa.

Mäkiauto laski alamäkeen kiihtyvällä vauhdilla. Hidastemutkissa kuljettaja pujotteli taitavasti autonrenkaiden lomasta väljemmälle reitille.

Hyvältä tuntui, vaikka rata oli hieman möykkyinen. - Lauri Lampila

Jalkakäytäville ryhmittynyt yleisö seurasi silmä kovana ajon edistymistä. Pienimpiä jännitti, varttuneet muistelivat omaa lapsuuttaan.

— Ihan samoin laskin minäkin pikkupoikana tuosta samasta mäestä, lappeenrantalainen Martti Määttänen totesi.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan opiskelijoiden menopeleihin verrattuna 1950- ja -60-luvuilla kasvaneiden lasten ajokit olivat vaatimattomia. Paremman puutteessa mäkiautot rakennettiin puusta pyöriä myöten.

— Hyvin nekin toimivat jos eivät haljenneet.

Vaikka Kauppakatua ja Kirkkokatua viiletettiin alamäkeen niin kovaa kuin autot kestivät, isoja haavereita ei Määttäsen porukalle sattunut. Pienet kolhut sen sijaan olivat silloin kuten nytkin olennainen osa mäkiautoharrastusta.

Teekkareiden mäkiautokilpailun seuraaminen oli Määttäsestä ihan mukavaa. Hyvistä muistoista huolimatta hän ei enää itse menisi lajia kokeilemaan.

 Vilpoinen sää haastoi tapahtuman

Skinnarilasta keskustaan siirtyneestä mäkiautokilpailusta lupailtiin ennakkoon jopa parempaa kuin Monacon GP, mutta tavoitteisiin ei täysin päästy. Hyytävässä kevätsäässä seisoskellut yleisö oli yhtenä suurena kysymysmerkkinä, kun mäkiautoja tipahteli alamäkeen jopa 20 minuutin välein.

Joko se loppui, vai tuleeko näitä vielä lisää? Kuulutukset, jos sellaisia ylipäätään oli, taisivat jäädä satamatorille.

Vilpoinen sää haastoi myös kuljettajat ja toimitsijat, mutta rataan ja tapahtumaan oltiin tyytyväisiä. Kaltevuutta löytyi keskustan kaduilta niin runsaasti, että tottuneiden kuljettajien mäkiautot laskettelivat kohti satamatoria yli 30 kilometrin tuntinopeudella.

— Hyvältä tuntui, vaikka rata oli hieman möykkyinen, koneteekkari Lauri Lampila arvioi.

Teekkareiden mäkiautotapahtuman kanssa samaan aikaan Saimaan ammattikorkeakoulu järjesti polkuautokilpailun Kasinonpuistossa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet