Ihanaa villaa löytyy läheltä — Tekstiilitaiteilija Sanna Vatanen liputtaa suomalaisen lampaan villan puolesta ja nauttii elämästä simpeleläisellä metsätilalla

Sami Repo

Tekstiilitaiteilija Sanna Vatanen on suunnitellut suomenlampaan villasta sellässä oleva repun, lapaset ja myssyn.
Tekstiilitaiteilija Sanna Vatanen on suunnitellut suomenlampaan villasta sellässä oleva repun, lapaset ja myssyn.

Sanna Vatasen kuvaillessa suomenlampaan villan ominaisuuksia tekisi mieli kääriytyä villaneuleeseen. 
— Kesälaiduntamisen jälkeen villa on laadultaan erinomaista. Lampaat ovat saaneet rouskuttaa luonnon ravintoa. Risukot ovat harjanneet turkkia ja raikas ulkoilma kuohkeuttanut niiden villaa, Vatanen kertoo.
Tekstiilitaiteilija Sanna Vatanen haluaa välittää tätä viestiä myös tuoreessa kirjassaan Bää! Neulo ja virkkaa suomenlampaan villasta. Kirjan tavoite on lisätä suomalaisen villan käyttöä ja näkyvyyttä.
— Suomessa villan tuotanto on ympäristöystävällistä pientuotantoa, Vatanen sanoo.
Villa kehrätään pienissä kehräämöissä ja pestään hellävaraisesti niin, että villalle luontainen lanoliini, villavaha, säilyy. Se suojaa villaa muun muassa kosteudelta.
Vatanen toivoo, että lähiseudulla tuotetusta villasta tulisi samanlainen ilmiö kuin lähiruuasta, josta on tullut jo arkea monien ihmisten ruokapöydässä ja ostovalinnoissa.
— Jos käyttää omalla lähiseudulla tuotettua villaa, tietää mistä materiaali on peräisin ja miten sitä on käsitelty. Samalla voi tukea paikallista yrittäjyyttä ja lammastaloutta.
Vatanen on huomannut, että suomenlampaan villaa kohtaan löytyy yhä ennakkoluuloja.
— Minultakin on kysytty usein, että eikö se ole kovaa ja tikkuista. Todellisuudessa suomalaisen lampaanvillan laatukehittely on viety pitkälle. Meiltä löytyy ihanan pehmeitä ja hyvin erityyppisiä ja -paksuisia lankoja.

Osaava

mehiläistarhuri

Sanna Vatanen on taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut taiteilija ja muotoilija, joka asuu ja työskentelee miehensä, valokuvaaja Sami Revon kanssa osin Simpeleellä, osin Helsingissä. Simpeleellä sijaitsee Revon suvun metsätila, jossa taiteen ja käsityön sekatyöläiset viihtyvät hyvin.
— Metsä on meille molemmille tärkeä paikka, ja Simpeleen metsätila onkin henkinen kotimme.
Sanna Vatanen on kirjoittanut neljä neulekirjaa, jotka hänen miehensä Sami Repo on valokuvannut. Lisäksi Vatanen suunnittelee neulemalleja yrityksille ja lehdille.
Parhaillaan metsämuseo Lustossa Punkaharjulla on esillä Vatasen tekstiilitaidennäyttely, jossa on esillä sympaattisia, virkattuja moottorisahoja. Oikeassa elämässä metsurit ovat antaneet sahoilleen humoristisia lempinimiä, joten myös Vatanen virkkasi moottorisahoihin lempinimiä, kuten Sulhaspoika, Ylioppilas ja Vähäosainen.
— Minua kiehtoi ajatus kuvata miehistä, äänekästä ja öljynkatkuista laitetta pehmeällä materiaalilla naisellisena käsityönä.
Muiden töidensä lisäksi Sanna Vatanen on kurssittanut itsensä mehiläistarhaajaksi. Simpeleläisessä mehiläistarhassaan hän tuottaa hunajaa myös myyntiin.
— Mehiläiset ovat kiehtova laji ja rauhoittavaa seuraa, kun hoitaja voi vaan ihailla ja kunnioittaa niiden omaa tekemisen rytmiä.

Sami Repo

Simpeleläisellä metsätilalla Sanna Vatanen pitää myös mehiläistarhaa.
Simpeleläisellä metsätilalla Sanna Vatanen pitää myös mehiläistarhaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.