Parikkalassa opettava Anne Lehto on innostunut ja iloinen — ja nyt myös palkittu ruotsin opettaja

Ruotsin kielen lehtori Anne Lehto vie opetusta luokkahuoneen ulkopuolelle.

Merikukka Siitonen

Anne Lehto opettaa ruotsia ilolla.
Anne Lehto opettaa ruotsia ilolla.

Ei puhuta pakkoruotsista vaan riemuruotsista. Sitä toivoisi Parikkalan lukion ja Kirjolan koulun ruotsin kielen lehtori Anne Lehto.

Hän muistuttaa, että monella kiinnostus opintoihin herää usein vasta lukioiässä.

— Motivaatio ruotsin kielen opiskeluun on hyvin yksilöllistä ja usein kiinnostamattomuus heijastuu myös muihin aineisiin. Lukio on monelle tilaisuus aloittaa opiskelu uudella meiningillä. Suhtautuminen opintoihin on ylipäätään paljon kypsempää siinä vaiheessa.

Motivoinnissa merkityksensä on opettajallakin. Lehto suosii perinteisen luokkaopetuksen lisäksi opetusmenetelmiä, joissa aivosolujen lisäksi aktivoidaan myös lihaksia. Keväällä odotetaan sitä, että oppilaiden kanssa pääsee toteuttamaan action track -toimintarataa ulkona.

— Aina ei tarvitse vain istua takamus kiinni penkissä.

Lehto palkittiinkin vastikään SFV:n (Svenska folkskolans vänner) toimesta. Järjestö on perustettu vuonna 1882 ja sen alkuperäinen tarkoitus on ollut tukea kansakoulujen ja kirjastojen perustamista Suomen ruotsinkieliselle väestölle.

Palkitsemisperusteissa mainittiin muun muassa Lehdon monipuoliset ja innostavat opetusmenetelmät.

— Onhan tämä ihan mieletön kunnia, en todellakaan osannut odottaa palkintoa. Juhlatilaisuudessa järjestön edustajat korostivat opettajien merkitystä ruotsalaisen kulttuurin lähettiläinä. Toisaalta koenkin, että tämä tunnustus kuuluu kaikille Itä-Suomen ruotsinopettajille.

Yksi syy palkinnolle oli myös oppilaiden tuntemus.

— Meillä on suhteellisen pieni koulu ja vain kaksi ruotsin kielen opettajaa. Ensimmäiset ruotsin kurssit alkavat kuudennella luokalla, joten oppilaantuntemus ehtii vuosien myötä kehittyä vahvaksi, Lehto kertoo.

Ikuinen oppija

Lehto on myös aktiivisesti mukana ainejärjestöjen toiminnassa ja osallistunut koulun kanssa erilaisiin projekteihin sekä kilpailuihin. Ideoita opetusmenetelmiin Lehto on saanut koulutuspäiviltä ja ainejärjestöjen kautta.

— Lisäksi netti on pullollaan vinkkejä, materiaaleja ja tehtäviä, mikä aiheuttaa myös riittämättömyyden tunnetta, Lehto naurahtaa.

Uuden opetussuunnitelman myötä ruotsin kielen opetus on jaettu useammalle vuodelle.

Viikkotuntien määrä riippuu siitä, kuinka paljon kunta antaa lisäresursseja ruotsin opetukseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Helsingissä tuntimääriä on lisätty.

Opettajan työ haukkaa melkoisen osan vapaa-ajasta.

— Kokeiden ja aineiden korjaamisen rinnalle on tullut myös oppilaiden nauhoittamien erilaisten suullisten tuotosten arviointi. Koulutuspäiviä ja kursseja on puolestaan tarjolla myös viikonloppuisin ja kesäloman aikana.

Oppilaiden kirmatessa kesälaitumille suuntaa Lehto koulutusmatkalle Islantiin. Super-innostunut opettaja on myös ikuinen oppija.

Teologia houkutti, kielet veivät

Anne Lehto on syntynyt Uukuniemen pitäjässä Ukko-Juhonsalolla.

— Punkaharjulle perheemme muutti ollessani vielä alle kouluikäinen ja koulutaipaleeni aloitin silloisessa Enanlahden kansakoulussa, Lehto kertoo.

Myös nykyinen koti sijaitsee Enanlahdessa.

— Kielet ovat kiinnostaneet aina, mutta mitenkään helppoa ei opiskelupaikan valinta ollut. Harkitsin pitkään myös teologista, mutta lopulta tie vei kieltenlaitokselle Jyväskylään.

Opettajauransa Lehto aloitti Parikkalan lukiossa sijaisena vuonna 1989.

— Muutama vuosi myöhemmin sain varsinaisen viran ja sillä tiellä olen. Ruotsin lisäksi opetan tällä hetkellä saksaa ja myös englannin pätevyys löytyy.