Imatralainen rehtori yritti suitsia väistötiloista syntynyttä porua: Opettajat saivat paimenkirjeen, jossa käskettiin pitämään mölyt mahassa

Kirjeen kimmokkeena oli hyvinvointilautakunnan ohjeistus. Tarkoitus ei ollut kuitenkaan tukkia suita, vaan kehittää prosessia, sanoo Anu Urpalainen.

Anu Pakarinen

Moduulit odottavat ensi syksynä Kosken koulun oppilaita. Seiskaluokkalaiset Arttu Tiainen, Leevi Koskimäki ja Santtu Pettinen tietävät tämän hyvin. Sen sijaan se yllättää, että takana näkyvä kivikoulu aiotaan purkaa, eikä peruskorjata.


Eri mieltä saa olla ja kritiikkiä voi esittää, mutta ajankohta on valittava oikein. Sen jälkeen kun päätökset on tehty, niihin on tyytyminen. Omien mielipiteitten huutelun on tässä kohtaa loputtava.
Tämän sisältöinen viesti lähti viime viikolla imatralaisen Kosken koulun opettajakunnalle. Kirjeen laati koulukeskuksen vt. rehtori Marjatta Koskensalo.
— Näin on, Koskensalo sanoo.
Paimenkirjeen tarkoituksena oli hillitä Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun väistötilaratkaisun henkilöstössä aiheuttamaa kuohuntaa.
Omin päin Koskensalo ei toiminut, vaan Imatran hyvinvointilautakunnan ohjeistamana.

Viime viikolla lautakunnassa

Tarkoitus ei ole tukkia suita, vaan se, että kehitymme näissä prosesseissa.

Lautakunta päätti Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun ensi syksyn tilaratkaisuista viime viikolla.
Kummankin koulun luokat 0–4 sijoitetaan peruskorjattuun lyseoon. Loput oppilaat siirtyvät kaksikerroksisiin väistötiloihin, eli ns. moduuleihin.
Väistötiloissa ollaan niin pitkään, kunnes uudet koulutilat valmistuvat, eli tämänhetkisen aikataulun mukaan vuoteen 2021 asti.

Anu Pakarinen

Rehtori Marjatta Koskensalo seisoo lujasti väistötilaratkaisun takana. Se on tasapuolinen ja muutenkin toimiva ratkaisu. Lyseo ei olisi täyttynyt yksinään Itä-Suomen koulusta tai Kosken koulun alakolusta, joten yhdistäminen on perusteltua.

Väistötiloille oli viisi vaihtoehtoa

Tilaratkaisu valittiin viiden eri vaihtoehdon joukosta, koska sille oli laajin kannatus, kertoo lautakunnan varapuheenjohtaja Arto Siitonen (sd.).
Kaikki eivät ratkaisun puolesta kuitenkaan liputa. Itä-Suomen koulussa kannetaan huolta oman yksikön yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden puolesta, kun huolella rakennettu yhtenäiskoulu jaetaan tuleviksi vuosiksi kahtia.
Samanlaista ajattelua on ainakin jossain määrin Kosken koululla.
Teppanalan ja Savikannan koulujen lakkautukset kokenut ja Lyseolle vihdoin asettunut alakoulu hajoaa taas, kun luokat 5.–6. siirretään moduuleihin.

Lautakunta puuttui peliin

Henkilöstöä puhuttanut tilaratkaisu on osoittautunut sen verran kuumaksi perunaksi, että lautakunta päätti poikkeuksellisesti lähettää omat terveisensä johtavan rehtorin välityksellä kouluille.
Syynä olivat väistötilaratkaisuista viime tipassa tulleet yhteydenotot. Ei näin, lautakunnassa ajateltiin. Jos henkilöstö haluaa vaikuttaa päätöksiin, kantaa on otettava hyvissä ajoin, kun asioita vasta valmistellaan.
Koskensalo välitti lautakunnan napakat terveiset kirjeessä, jossa hän muun muassa kielsi lähettelemästä lautakunnan jäsenille erillisiä kirjeitä ”hämmentämään päätöksentekoa” sekä käski hyväksymään tehdyt päätökset, eikä huutelemaan mielipiteitään jälkikäteen.

Luottamusmieskin vaikeni

Paimenkirje tulkittiin määräykseksi pitää suut supussa ja mölyt mahassa. Käskyä noudatti jopa OAJ:n luottamusmies  Markku Ranta Kosken koululta, joka oli haluton kommentoimaan väistötiloista noussutta keskustelua.
— Viisainta etten kommentoi asiaa. Saimme sellaisia ohjeita juuri. Johtajat osaavat vastata.
Höpö höpö, tämä ei ollut lautakunnan tarkoitus, sanoo puheenjohtaja Anu Urpalainen (kok.). Hän pitää kirjeen sanamuotoja epäonnistuneina.
— Tarkoitus ei ole tukkia suita, vaan se, että kehitymme näissä prosesseissa, Urpalainen painottaa.
Koko asia käydään vielä avoimesti ja rakentavasti yhdessä läpi väärinkäsitysten välttämiseksi, lupaa hyvinvointijohtaja Hanna-Kaisa Ellonen.