Matalan kynnyksen maastolenkki testissä – Lappeenrannan pyöräilijät vievät lajista kiinnostuneita viikoittain

Maastolenkin ainoat osallistumisvaatimukset ovat maastopyörä ja pyöräilykypärä.

Kaisla Mustakartano

Maastolenkillä harjoiteltiin myös ylämäkiajoa Mattilan lammella. Kari Kymäläinen näytti mallia oikeaoppisesta tekniikasta
Maastolenkillä harjoiteltiin myös ylämäkiajoa Mattilan lammella. Kari Kymäläinen näytti mallia oikeaoppisesta tekniikasta

Minuuttia, paria vaille kello 18. Kari Kymäläinen aloittaa luvunlaskun Rakuunanmäellä Ehrnroothin aukiolla.

– 17, 18, 19, 20. Hienoa! Enkös minä arvellut, että parikymmentä saattaa paikalle tulla, Kymäläinen iloitsee ja osoittaa sanansa minulle.

Alkamassa on vuoden ensimmäinen Lappeenrannan pyöräilijöiden järjestämä matalan kynnyksen maastolenkki. Luvunlaskun jälkeen kerrataan, että kaikilla on vaadittavat varustukset maastopyörästä kypärään ja palautetaan mieliin ylä- ja alamäkien ajoasennot. Selviää myös, että lisäkseni paikalla on muutama muu ensikertalainen.

– Viime vuonna maastolenkit saivat hyvän suosion, osallistujia oli 15–20 per kerta. Moni osallistujista oli vasta ostanut pyörän, eikä tiennyt polkuja.

Kaisla Mustakartano

Maastopyöräily tarjoaa mahdollisuuksia temppuiluun, kun omat taidot sen sallivat.
Maastopyöräily tarjoaa mahdollisuuksia temppuiluun, kun omat taidot sen sallivat.

Uudet reitit ovat arjen aarrekarttoja

Vielä ennen matkaan lähtöä kerrataan pyöräilijän etikettiä ja tulevaa reittiä. Pari kuukautta sitten kaupunkiin kotiutuneelle vieraat paikannimet hulahtavat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kari Kymäläinen arvelee, että kilometrejä kertyy maksimissaan kaksikymmentä ja aikaa menee puolestatoista tunnista kahteen.

Tuleva reitti tulee kulkemaan niin hiekka- ja metsäautoteitä kuin polkuja pitkin.

– Välillä reitti on vähän teknisempää, mutta koko ajan ajettavaa. Jos yhtään tuntuu, että on kohta, jota ei uskalla ajaa, sitten taluttaa yli. Maastopyöräily on pitkälti kiinni itseluottamuksesta.

Ensimmäinen vartti fillaroidaan siistissä parijonossa. lentokentän vierustaa kohti Mattilaa. Alitettuamme Kuutostien ja ylitettyämme Pilotinkadun pujahdamme vihdoin metsään polulle.

Tässä kohtaa kadotan paikantajun ja suunnistustaitoni. Onneksi sillä ei ole väliä. Tämän takiahan tänne on tultu. Tutustumaan uusiin polkuihin ja maisemiin. On suorastaan ihanan vapauttavaa, kun ei tarvitse miettiä minne mennä. Saa vain seurata edellä menevää selkää.

Harjoituksia Mattilan lammella

Vajaan tunnin pyöräilyn jälkeen saavumme Mattilan lammelle, jossa pidetään juomatauko sekä ylämäkiajoharjoitus.

– Pienin vaihde päälle ja paino mahdollisimman eteen, Kymäläinen ohjeistaa.

Vuoron perään kukin lähtee sitkuttamaan jyrkkää rinnettä ylös. Tsemppihuudot ja ohjeet raikuvat alkuillassa, kun letka nousee ja laskee mäkeä.

Kaisla Mustakartano

Pyörälenkin lisäksi matkan aikana harjoitellaan erilaisia taitoja. Seuraavalle lenkille toivottiin opastus ojien ja muiden syvien ja jyrkkien esteiden ylittämiseen.
Pyörälenkin lisäksi matkan aikana harjoitellaan erilaisia taitoja. Seuraavalle lenkille toivottiin opastus ojien ja muiden syvien ja jyrkkien esteiden ylittämiseen.

Harjoitusten jälkeen halukkaat kiipeävät mäkeä vielä piirun verran pidemmälle ja korkeammalle. Ennen lenkin toista puoliskoa koko joukko kerätään vielä yhteen, jotta tiedetään moniko polkee loppuun saakka.

Tässä kohtaa Kari Kymäläinen pyytää myös palautetta etenkin ensikertalaisilta. Palautteen perusteella reittivalinta ja vauhti ovat onnistuneita. Ei liian vaikeaa, mutta haasteitakin riitti ja vauhdissa pysyi hyvin mukana. Muutaman vuoden maastopyöräilyä harrastena allekirjoitan näkemyksen: Hiki tuli, ja kivaa on ollut.

Vaara ja vauhti viehättävät

Lenkin jälkimmäinen puolisko käynnistyy mukavalla ja vauhdikkaalla polkuosuudella.

– Tänne kannattaa tulla yksinäänkin nauttimaan. Mennään vähän reippaampaa vauhtia, mutta ei vielä lennätetä, Kymäläinen opastaa.

Lennättäminen. Mitä se on, kuuluu aiheellinen kysymys.

– Se on sitä, että mennään jo aika kovaa, Kymäläinen naurahtaa.

Maisema vaihtuu ja puut vilisevät näkökentässä, kun vauhtia nostetaan. Katse täytyy kuitenkin pitää herkeämättä polulla jokusen metrin päässä, että ajoa voi suunnitella ja esteisiin kerkeää reagoimaan. Tämä on sitä, mihin olen tässä lajissa ihastunut ja koukuttunut.

Metsän keskellä vastaan tulee reiluhkon kokoinen nyppylä, joka vaatii lenkin ensimmäisen ja ainoan kaatumisen. Nyppylän päällä oleva kuoppa yllättää yhden pyöräilijän, ja hänen matkansa katkeaa hetkeksi pöpelikköön.

Onneksi tapaturmasta selvitään pienillä nirhautumilla, ja matka voi jatkua. Epäonnekasta, mutta kuuluu lajiin ja ainakin itseäni myös viehättää.

Takaisin lähtöpisteelle palaamme kutakuinkin kello 19.45. Sovellus kertoo, että matkaa taittui 17,6 kilometriä. Varsinaisesti mitään en tältä lenkiltä odottanut, mutta kokemus oli siksi nautinnollinen, että olen starttipaikalla myös ensi torstaina.

Lappeenranta on hyvä kaupunki harrastaa

Valtakunnallisesti kasvanut pyöräilyn suosio näkyy Kari Kymäläisen mukaan myös niin Lappeenrannassa kuin seuran toiminnassakin. Viimeisen viiden vuoden kuluessa seuran jäsenmäärä on viisinkertaistunut, ja liikenteessä näkyy paljon omatoimiajajia.

Kaisla Mustakartano

Strava-sovelluksesta voi etsiä muiden käyttäjien ajamia reittejä.
Strava-sovelluksesta voi etsiä muiden käyttäjien ajamia reittejä.

Autoilijoiden ja pyöräilijöiden yhteispeliä Kymäläinen kuvaa pääsääntöisesti toimivaksi.

– On poikkeus, että joku tööttäilee takana. Tämäkin on vuosien varrella muuttunut parempaan suuntaan.

Maastopyöräilyyn kaupungista löytyy poljettavia ja koluttavia polkuja lähes kaikkialta asutuskeskusten lähettyviltä. Pidemmistä reiteistä haaveileville Kymäläinen ehdottaa Karhuvuoren takaa kohti Karhusjärveä kulkevaa ulkoilureittiä.

– Myös sovelluksista voi etsiä toisten ajamia reittejä. Strava-sovelluksesta löytyy muutamia paikallisia ajajia, jotka ajavat paljon polkuja. Heidän jälkiään seuraamalla ajaminen ei lopu kesken.

Maastopyöräily

Näin alkuun

Pyörän hankinnassa oma budjetti määrää paljon.

Kannattaa miettiä tulevaa käyttöä etukäteen: missä ja kuinka paljon tulee ajelemaan.

Noin 800 eurolla saa jo hyviä pyöriä.

Jos suunnitelmissa on aktiivinen harrastus, 1 500 eurolla saa oivan menopelin.

Ensimmäinen pyörä kannattaa ostaa liikkeestä, jossa pyörää pääsee koeajamaan.

Liikkeistä saa myös neuvoa ja asiantuntevaa palvelua esimerkiksi oikean kokoisen pyörän valintaan.

Lappeenrannan Pyöräilijät ry

Toiminta

Vuonna 1987 perustettu pyöräilyseura.

Jäseniä tällä hetkellä 250.

Puheenjohtajana toimii Kari Kymäläinen.

Järjestää muun muassa useita viikkolenkkejä sekä Willimies ajot.