Peruskorjausikäisistä taloista jopa joka viides kannattaisi purkaa — Imatralta katoaa vuoden sisään rivitaloja

Kai Skyttä

Kaija Kärki asuu Rajapatsaan vuokrarivitalossa Imatralla. Hänen nykyinen kotinsa puretaan tulevan vuoden aikana. Vuokratalojen lisäksi maakunnassa on purettu myös kiinteistöosakeyhtiöiden taloja.
Kaija Kärki asuu Rajapatsaan vuokrarivitalossa Imatralla. Hänen nykyinen kotinsa puretaan tulevan vuoden aikana. Vuokratalojen lisäksi maakunnassa on purettu myös kiinteistöosakeyhtiöiden taloja.

Imatralainen Kaija Kärki joutuu luultavasti viimeistään kesällä muuttamaan uusiin maisemiin. Kärki asuu kahden lapsensa kanssa Imatralla yhdessä Rajapatsaan vuokrarivitaloista.

Imatran YH-rakennuttaja aikoo purkaa talot, sillä niiden korjaaminen ei ole kannattavaa.

Kärki on viihtynyt nykyisessä kodissaan, mutta tietää, että asunnot ovat huonokuntoisia. Hän toivoo saavansa itselleen mukavan vuokrakodin joltain muulta alueelta.

Maaseudulla purkaminen kannattaa

Imatralla ja Lappeenrannassa vuokratalojen purkutuomiot ovat melko harvinaisia, mutta Etelä-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa purkaminen voi usein olla korjaamista kannattavampaa.

Vuonna 2015 julkaistun Asuinrakennusten korjaustarve -raportin mukaan Lappeenrannan työssäkäyntialueelta noin joka neljäs peruskorjausikäisistä kerrostaloista kannattaisi purkaa. Kaikista talotyypeistä noin joka viides olisi järkevää ennemmin panna matalaksi kuin korjata.

Työssäkäyntialueeseen lukeutuvat Lappeenrannan lisäksi Imatra, Lemi, Luumäki, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.

Purkaminen on taloudellisesti järkevää alueilla, joilla asuntojen kysyntä on heikkoa, eikä sen oleteta tulevaisuudessa kasvavan. Raportti on suuntaa-antava yksinkertaistus, sillä se tarkastelee vain eri alueiden väkimäärän ja asuntotarpeen kehitystä, eikä ota huomioon esimerkiksi purkamisesta koituvia kustannuksia.

Sijainti ja kunto vaikuttavat purkupäätökseen

Lappeenrannan asuntopalveluiden toimitusjohtaja Martti Mäkelä sanoo, että korjaamisen kannattavuutta pohtiessa vaakakupissa painavat erityisesti talon kunto, sijainti ja kaupunkikuvallinen merkitys. Uuden rakentaminen voi olla järkevää silloin, jos tontille saa lisää rakennusoikeutta ja taloon nykyvaatimusten mukaisia asuntoja.

— Isoilla kaksioilla ja kolmioilla on nyt hyvin vähän kysyntää.

Huono sijainti ei yksin ole riittävä syy purkamiselle. Lappeenrannan asuntopalveluilla on esimerkiksi Ylämaalla ja Nuijamaalla paljon tyhjiä asuntoja. Talot yritetään kuitenkin saada myydyksi, eikä niiden purkamista ole ainakaan vielä harkittu.

Mäkelän mukaan purkaminen tulee kalliiksi, jos kohteessa on vanhaa lainaa maksamatta ja korkea tase-arvo. Tase-arvoa nostaa se, jos talo on peruskorjattu aiemmin.

Miljardien korjaustarve vuosittain

Vuosina 2016—2025 asuinrakennusten tekninen peruskorjaustarve on keskimäärin 3,5 miljardia euroa vuodessa.Teknisestä korjaustarpeesta noin 92 prosenttia on myös taloudellisesta näkökulmasta perusteltua.Korjaamisen kannattavuus vaihtelee paljon alueittain ja talotyypeittäin.

Erityisesti maaseutumaisten kuntien kerrostaloasunnot kärsivät kysynnän puutteesta, eikä kaikille korjauksille ole taloudellisia perusteita.

Lähde: Asuinrakennusten korjaustarve -raportti

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.