Ruokolahden Kummakivi vannoo tasapainon lain nimeen, erikoinen lohkare valtaa kuva-alaa verkossa

Ilpo Leskinen

Kummakivi 16. joulukuuta. Lumi ei ollut vielä maassa, joten Kummakivi-kokemuksesta tuli syksyinen.

Rippe Riikonen

Kummakivi elokuussa 2011.Kummakivi muodostaa lippaluolan alleen.

Ilpo Leskinen

Sammalsilta sijaitsee lähellä Kummakiveä. Pitkäjärven poikki kulkeva Sammalsilta rakennettiin 1930-luvulla oikotieksi metsätyömiehille. Hajonnut silta rakennettiin uudelleen vuonna 1983. Sitä on kunnostettu pariin otteeseen.

Lähellä Ruokolahden ja Puumalan rajaa sijaitseva Kummakivi on Suomen suurin silokallion päällä tasapainoileva siirtolohkare. Erikoinen kivi oli pitkään vain paikallisten tiedossa.

Viime aikoina Kummakivi on saanut julkisuutta sosiaalisessa mediassa. Googlen kuvahaku, Facebook ja Instagram todistavat, että moni on käynyt Kummakiveä katsomassa.

Kummakiven tie paikallisesta nähtävyydestä 2010-luvun some-hitiksi on ollut pitkä ja nousujohteinen.

Hauklapin, Pytärän ja Muuramäen seudun kyläläiset ja mökkiläiset ovat retkeilleet siellä aina ja käyttäneet vieraitaankin.

Ensimmäinen kiven tunnetuksi tekijä oli metsäneuvos Väinö Lagerstedt (1886—1970). Hänen aloitteestaan Kummakivi rauhoitettiin vuonna 1962, ja sille on lohkaistu pieni tontti.

Kivi sai pikkuhiljaa nimeä Imatran seudulla, Etelä-Karjalassa sekä Puumalassa. Ulkomaiden valloitus alkoi, kun venäläiset turistit löysivät kiven 2000-luvun kuluessa. Ensimmäiset kuvat ja raportit netissä ovat saaneet seuraa lukuisista myöhemmistä.

Geologit ja luonnonihmeitä esittelevien blogien pitäjät ovat myös löytäneet Kummakiven. Nähtävyys on esitelty ainakin Luolamiehen blogissa, Satunnainen retkuilija -blogissa, Willimiehen blogissa sekä Retkipaikka-blogissa.

Jos Suomesta listattaisiin seitsemän ihmettä, Kummakiven pitäisi ehdottomasti olla listalla. Näin kirjoittaa leppävirtalainen Anssi Toivanen Satunnainen retkuilija -blogissaan. Hän kävi Kummakivellä vuosi sitten.

Luolamiehen blogia pitävä Tuomo Kesäläinen on yhtä vuolas ylistyssanoissaan. Hän kävi Kummakivellä kesällä 2012. Hän pitää sitä Suomen erikoisimpana kivenä.

— Vaikka olin nähnyt joitakin kuvia, Kummakivi yllätti mahtavuudellaan. Voisi sanoa, että näky oli henkeä salpaava.

Kesäläinen ja geologi Aimo Kejonen ovat pääkirjoittajia viime vuonna ilmestyneessä Suomen luolat -teoksessa. Kummakivi pääsi kirjaan mukaan, koska siirtolohkareen alle muodostuu lippaluola.

Kejosen mukaan Kummakivi täyttää lippaluolan määritelmän, koska useita ihmisiä mahtuu seisomaan kiven alle, sateelta suojaan.

Vajaan puolen kilometrin päässä Kummakivestä sijaitsee Sammalsilta. Näyttävin reitti Kummakivelle kulkee Pitkäjärven rannan kupeessa ja Sammalsillan kautta, mutta opastus Kummakiventien varressa kuitenkin ohjaa kulkijan metsäreitille.

Uusimmat uutiset