Imatralla pohditaan katettua hiihtobaanaa — LUT testasi hiihtotunnelia keväällä Ukonniemessä

Minna Mäkinen

Lappeenrannan teknillinen yliopisto suoritti keväällä tutkimuksia Ukonniemessä etualalla olevassa rakennuksessa. Imatran ensilumen ladun lumet odottavat hakekasan alla.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto suoritti keväällä tutkimuksia Ukonniemessä etualalla olevassa rakennuksessa. Imatran ensilumen ladun lumet odottavat hakekasan alla.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on testannut kaikessa hiljaisuudessa hiihtoputkea Imatran Ukonniemessä.

Lumivarastokasan takana olevassa rakennelmassa on suoritettu mittauksia, joiden avulla pyritään selvittämään katetun ensilumen ladun energiatehokkuutta.

Alustavat laskelmat on toimitettu asiakkaalle ja loppuraportti on valmistumassa.

— Tavoitteena on ollut tutkia mahdollisimman energiatehokasta ja pienellä häviöllä toimivaa hiihtoputkea, jossa lumi säilyisi mahdollisesti läpi vuoden, kertoo LUT:n energiatekniikan tutkijaopettaja Tero Tynjälä.

Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Imatran YH-rakennuttaja ja ampumahiihdon taulu- ja ratajärjestelmiä valmistava Suomen Biathlon Oy.

Toimitusjohtaja Lassi Nurmi YH-rakennuttajalta korostaa, ettei tutkimushankkeella kuitenkaan tavoitella nimenomaan Ukonniemen latuverkoston kattamista.

— Tällaista tavoitetta ei ole mihinkään kirjattu, vaan pilottihanke voi periaatteessa sijaita missä vain, Nurmi sanoo.


Haaveena hiihtokauden pidentäminen

Suomessa on hiihtotunnelit tällä hetkellä vain Vuokatissa, Helsingissä, Jämijärvellä, Leppävirralla, Paimiossa ja Uudessakaupungissa.

Vähälumiset ja lauhat talvet ovat typistäneet hiihtokautta sekä alku- että loppupäästä kaikkialla Suomessa. Talviurheiluolosuhteita kohottaneella Imatralla on intresseissä hiihtokauden pidentäminen, mutta täysimittaisen hiihtotunnelin sijaan etsinnässä on kustannustehokkaampi ratkaisu.

— Tässä kyseessä olisi paljon kevyempi versio, eli käytännössä ensilumen ladun päälle tehtäisiin kate. Vastaavaa ei ole missään muualla. Tutkimme nyt onko tällaiset olosuhteet mahdollista toteuttaa niin, että energiatasapaino olisi käytännössä nolla, Nurmi kertoo.


Loppuraportti vasta valmistumassa

Mittaukset aloitettiin huhtikuussa ja pois mittauslaitteet kerättiin alkukesästä. Tutkimuksessa seurattiin lumen sulamista ja lämpötiloja sekä maaperässä että rakennuksen sisällä.

— Alustavat laskelmat on toimitettu asiakkaalle ja loppuraportti on valmistumassa, Tero Tynjälä sanoo.

Nurmi muistuttaa, että ennakkoluulottomat kokeiluhankkeet ovat osa Imatran kaupungin strategiaa.

— Hiihtokauden pidentäminen palvelisi koko Ukonniemen alueen kehittämistä, sillä urheilijoita tulisi leireilemään tänne jo paljon aikaisemmassa vaiheessa.

Johtaako tutkimus käytännön toimiin, nähdään Nurmen mukaan vasta, kun loppuraportti on käsissä ja tulokset analysoitu.

— Alustavien tulosten pohjalta en lähde vielä arvioimaan jatkotoimia. Vielä ei ole sen aika.


Rakennus jatkojalostetaan varastoksi

Yliopiston näkökulmasta hiihtoputkihanke tarjosi mielenkiintoisen tutkimuskohteen kylmäenergian varastoimisesta.

— Erilaiset energiavarastot liittyvät keskeisesti tulevaisuuden vähäpäästöiseen energiajärjestelmään, Tero Tynjälä sanoo.

YH-rakennuttajan osuus tutkimuksen rahoituksesta oli Nurmen mukaan 10 000 euroa. Loput rahoituksesta tulee Suomen Biathlon Oy:ltä.

Tutkimusta varten tehtyä rakennelmaa aiotaan hyödyntää jatkossa pienkonevarastona.

Joonas Tapaninen

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.