Erämelojat rakensivat kiukaan ja veistivät melan — Saimaalla melottiin sopivan haasteellisessa aallokossa

Saimaan seudun erikoispiirteet nousivat esiin kilpailutehtävissä. Norpan näkeminen jäi haaveeksi Joonas ja Venla Aholalle.

Marleena Liikkanen

 Petter Sairanen (vasemmalla) ja Jarmo Kohonen joutuivat veden varaan Erämelonnan SM-kilpailujen viimeisellä rastilla Lappeenrannan Myllysaaressa
Petter Sairanen (vasemmalla) ja Jarmo Kohonen joutuivat veden varaan Erämelonnan SM-kilpailujen viimeisellä rastilla Lappeenrannan Myllysaaressa

Reipas aallokko kantoi kilpailijoita kohti maalia Erämelonnan SM-kilpailuiden päätöspäivänä Lappeenrannassa. Viidestä seitsemään metriä sekunnissa puhaltanut tuuli lisäsi hieman haastavuuskerrointa mutta ei varsinaisesti vaikeuttanut melojien urakkaa.

— Taitavat melojat saattavat nauttia jopa 12—14 metriä sekunnissa puhaltavasta tuulesta, kilpailun järjestäjiin kuulunut apuohjaaja Esa Toikkanen arvioi.

Ratamestari Pertti Närhi arvioi, että kelien puolesta kilpailu sujui aika hyvin. Ensimmäistä kertaa erämelonnan arvokisoja isännöinyt Saimaa näytti kilpailijoille parhaat puolensa.

Lauantaina käynnistynyt kilpailu vei osanottajat läntisen Pien-Saimaan vesille. Melontamatkaa kertyi kaikkiaan nelisenkymmentä kilometriä, ja tehtävärasteja oli 22. Rasteilla koeteltiin kilpailijoiden taitoja sekä vesillä että maissa.

Marleena Liikkanen

 Joonas ja Venla Ahola suorittivat tuentatehtävää viimeisellä rastilla.

Tehtävärasteilla paikallisväriä

Paikallisväriä oli kilpailussa mukana kohtuullisen paljon. Pallonlahden rastilla aiheina olivat muun muassa Salpalinja sekä Lappeenrannan historia. Pien-Saimaalla puolestaan testattiin, mitä kilpailijat tiesivät sinilevästä.

Käytännön taitoja tarvittiin jo ennen vesille pääsemistä. Heti kilpailun alussa osallistujien kouraan lyötiin lauta, ja heille annettiin tunti aikaa melan tekoon.

Saimaalle täytyy tulla uudestaan. - Joonas Ahola

Myöhemmin lauantaina kilpailijat joutuivat rakentamaan kivistä kiukaan telttasaunaan. Pelkkä kivien kasaaminen ei riittänyt, vaan rakennelman toimivuus testattiin käytännössä.

— Aika laajalla skaalalla rakennettiin. Täysiä pisteitä ei tullut kenellekään, Toikkanen totesi.

Sunnuntain päätöslajina oli kajakin tuentatehtävä Myllysaaren rantavedessä. Moni kilpailija sai viimeistään tässä vaiheessa virkistävän kokokasteen Saimaaseen.

Marleena Liikkanen

Joonas ja Venla Aholan kanootti haukkasi vettä viimeisellä rastilla.

Norppa jäi näkemättä

Kirkkonummelaiset Joonas ja Venla Ahola lähtivät suurin odotuksin kilpailureitille. Isä ja tytär ilmoittautuivat voittajasuosikeiksi ja toivoivat näkevänsä norppia.

Norppiin ei Pien-Saimaalla tunnetusti törmäillä, eikä kilpailun alkukaan sujunut aivan nappiin. Ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen sijoitus oli toiseksi viimeinen.

— Erittäin tyytyväisiä ollaan tulokseen, mikä se sitten olikaan. Viimeistä huipennusta lukuunottamatta suoritus oli tasaisen hyvä, Joonas Ahola arvoi kaatumiseen päättyneen tuentatehtävän jälkeen.

Erämelonnan SM-kilpailuihin osallistuminen oli Aholoille lähinnä mukava kauden avaus. Lähiaikoina keskitytään enemmän melomiseen ja vähemmän kilpailemiseen.

Saimaa yllätti melojat ylivertaisella kauneudellaan ja rauhallisuudellaan. Vesillä aisti luonnon rauhan, vaikka kilpailureitti kulki ison kaupungin edustalla.

— Saimaalle täytyy tulla uudestaan, Joonas Ahola arvioi.

Marleena Liikkanen

Vaatteiden kastuminen viimeisellä rastilla ei häirinnyt Joonas ja Venla Aholaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat