Verkkokalastuskielto Saimaalla päättyi, mutta kalastajien toivotaan jättävän verkot vielä heinäkuuksi naulaan

Kalastusbiologi Teemu Hentinen harkitsisi verkkokalastusta aiempaa tarkemmin, koska norpan pesintä onnistui huonosti.

WWF Suomi

Norpan pesintä onnistui luonnonolojen takia katastrofaalisen huonosti. Turhille verkkokuolemille halutaan sanoa tänä kesänä yhdessä tuumin ei.
Norpan pesintä onnistui luonnonolojen takia katastrofaalisen huonosti. Turhille verkkokuolemille halutaan sanoa tänä kesänä yhdessä tuumin ei.

Saimaannorpalla on takanaan rankka vuosi. Pakkasen, suojakelin sekä vedenkorkeuden vaihtelu juuri pesimäaikaan aiheuttivat Metsähallitukselta saadun tiedon mukaan sen, että yli puolet poikasista menehtyi.

Tähän saumaan ei tarvittaisi enää yhtään verkkokuolemaa.

Tämä on sanoma, jonka verkkokalastuskiellon päättymisen kynnyksellä esittävät poikkeuksellisesti sekä suojelujärjestöt, Ely-keskuksen kalatalousammattilaiset että eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta puheenjohtajansa Anne Kalmarin (kesk.) suulla.

Verkkokalastuskielto päättyi viime yönä.

– Tähän saumaan ei tarvittaisi enää yhtään norppakuolemaa, joten jätetään verkot naulaan vapaaehtoisesti vielä kiellon loputtuakin, Kalmari vetoaa.

Verkkokalastuksen totaalikieltoa tuskin tulee

Kalmarin johtama valiokunta alkaa käsitellä uutta Saimaan verkkokalastusasetusta syksyllä.

Yhtä aikaa asetuksen kanssa käsitellään viime kesänä tehtyä kansalaisaloitetta, jossa Saimaalle vaaditaan ympärivuotista verkkokalastuskieltoa.

Aloite keräsi yhdessä vuorokaudessa vaaditut vähintään 50 000 kannattajaa sen jälkeen, kun viisi kuuttia takertui verkkoihin ja kuoli viime heinäkuussa.

Kalmari ei usko totaalikieltoon, mutta hän uumoilee, että nykyinen kesäkuun loppuun saakka voimassa oleva verkkokalastuskielto tulee uudessa, vuoden 2021 toukokuussa voimaan astuvassa asetuksessa pitenemään.

– Se voisi olla heinäkuu, hän arvioi.

Norpan pesintä onnistui huonosti

Saatte olla ylpeitä siellä alueellanne, että asia on saatu näin hyvin yhteistyössä hoidettua. — Anne Kalmari

Verkkokiellon pidentäminen aiotaan Kalmarin mukaan kompensoida kalastuskunnille, jotka menettäisivät kiellon seurauksena merkittävästi lupatulojaan. Näin on tehty tähänkin saakka. Korvauksia maksetaan nykyisin 400 000 euroa vuodessa.

Viime kesänä verkkoihin kuolleet kuutit sotkeutuivat pääosin kuhan ja hauen kalastukseen käytettyihin verkkoihin, kerrotaan Pohjois-Savon Ely-keskuksen tiedotteessa.

Kalastusbiologi Teemu Hentisen mukaan norpan huonosti onnistuneen pesinnän takia verkkokalastusta kannattaa harkita nyt aiempaa tarkemmin.

Sallitut kuha- ja ahvenverkot voivat olla vaarallisia kuutille vielä heinäkuussakin.

– Heinäkuussa vapaa-ajankalastajat saavat saaliiksi hauen, ahvenen ja kuhan helposti heittokalastuksella ja vetouistelulla. Nyt on hyvä hetki opetella jigi-kalastus ahvenen ja kuhan pyynnissä, siinä tulee myös haukea saaliiksi, Hentinen kannustaa.

Väljänieluisia katiskoja havaittu

Saimaalla on havaittu kalastuksenvalvonnassa asetuksen vastaisia väljänieluisia katiskoja.

Hentinen muistuttaakin, että kaupasta ostettu valmiskatiska ei ole laillinen pyydys, jos nielua ei itse vahvista.

Lähes kaikki yksinieluiset katiskat tarvitsevat nielun vahvistamisen. Katiskan nielun on oltava niin vahva, ettei norppa pysty levittämään sitä yli 15 sentin levyiseksi.

Nielua voi vahvistaa poikittaisilla nippusiteillä ja vaikka harjateräksestä tehdyllä nielunrajoittimella, Hentinen neuvoo.

Myös ympäristöjärjestö WWF kehottaa jättämään verkot naulaan Saimaalla koko heinäkuun ajaksi.

Vuonna 2016 sekä Etelä-Savon maakuntaliiton kyselyssä että WWF:n teettämässä gallupissa Saimaan alueen asukkaiden selkeä enemmistö tuki verkkokieltoajan jatkamista heinäkuun loppuun asti.