Kollaa kestää yhä — Simo Häyhä -museo avautuu maanantaina

Mika Strandén

Talo, jolla on monta tarinaa. Miettilän Kollaa-museosta tulee Simo Häyhän nimikkonähtävyys maanantaina.
Talo, jolla on monta tarinaa. Miettilän Kollaa-museosta tulee Simo Häyhän nimikkonähtävyys maanantaina.

Mika Strandén

Mitä Häyhä ja muut Rautjärven miehet Kollaalla tekivät, sen tietää tarkkaan museomestari Reijo Sinkkonen.

Rautjärven Miettilän historiallisen kasarmialueen talvisotamuseo Kollaa avautuu yleisötilaisuudella Simo Häyhä -museoksi maanantaina.

Kuntalanraitilla sijaitsevan talon tuvan varustaminen perinnetyöhön ja nyt matkailutuotteeksi on ollut historiantutkija Reijo Sinkkosen vetämän toimikunnan kutsumus.

Miettilän museon vuotuinen kävijäennätys on tähän mennessä ollut tuhat ihmistä. Jatkossa määrän odotetaan moninkertaistuvan.

— Museolle tulee nyt myyvempi nimi. Jossain on ennustettu vierasmäärän nousevan jopa useilla tuhansilla, Sinkkonen sanoo.

Sinkkosen suuri haave oli Simo Häyhän haastatteleminen. Museomestari luuli jo menneensä onnensa ohi, kunnes hän vuonna 1996 kuuli Häyhän sukulaiselta Aarre Häyhältä Simon yhä elävän.

Kollaan sankari näyttäytyi Sinkkoselle vaatimattomana matalan profiilin miehenä, mutta juttua tuli. Häyhä-museoon tulee näytteille ainutlaatuista esineistöä, jonka taustat vastaava talonmies tuntee nyt tarkoin.

Omaisten hyväksyntä oli museolle ehdoton edellytys

Museon yhteistyökumppaneita ovat Sotamuseo, Rajamuseo, Rautjärven kunta ja ennen kaikkea Häyhän omaiset. Ehdoton edellytys museolle oli heidän hyväksyntänsä.

— Historia saadaan säilymään meidän Simon kanssa eläneiden ikäpolvien jälkeenkin, Häyhän ruokolahtelainen veljentytär Sanni Friari sanoo.

Paikka on Friarin mielestä luonteva. Häyhän rajan taakse jäänyt kotitalo oli Kiiskenkylässä viiden kilometrin päässä museosta. Sen nurkilla olleella radalla Häyhä kävi myös Suojeluskunnan ampumaharjoituksissa.

Simon sota-ajan saavutuksista omaiset eivät aluksi tienneet. Totuus alkoi paljastua vasta, kun ylipäällikkö Mannerheim ylensi Häyhän kohta talvisodan jälkeen suoraan alikersantista vänrikiksi. Sekin uutinen tuli omaisille puskista.

— Minulta on kysytty, että millaiset juhlat silloin kotona järjestettiin. Olen kertonut, ettei minkäänlaisia. Olihan sodan lopulla haavoittunut Simo itsekin vielä sairaalassa toipumassa vammoistaan, Friari toteaa.

Kilpasille tarkka-ampujamestarin kanssa

Häyhän nimikkomuseon avajaisissa yleisö pääsee kilpailemaan mestarin kanssa. Laseraseella voi kokeilla ampumista tauluun, johon pannaan verrokeiksi Häyhän eräässä kilpailussa ampumia osumia.

Hieman sentään helpotetaan.

— Siinä kisassa Häyhä oli kerrankin vasta kolmas. Tulos toki oli kova, Reijo Sinkkonen tietää.

Simo Häyhän nimikkomuseon ja erikoisnäyttelyn avajaiset 17.7. kello 10 alkaen.

Simo Häyhä

Rautjärvellä 17. joulukuuta 1905 syntynyt maanviljelijä.

Tarkka-ampuja talvisodassa.

Tiedot Häyhän ampumien vihollisten määrästä vaihtelevat runsaasta 200:sta yli 500:aan. Pystykorvakiväärillä ammuttujen määrä arvioidaan vähintään 200:ksi. Häyhä oli myös taitava konepistooli- ja pikakiväärimies.

Sotien jälkeen Häyhä asui Ruokolahdella. Mestarin metsästyskaverina vieraili muun muassa presidentti Urho Kekkonen.

Vuonna 2002 kuollut Häyhä vietti viimeiset vuotensa veteraanikodissa Haminassa. Häyhä on haudattu Ruokolahden kirkkomaahan.

Poikamies elämänsä loppuun.

Matti Veijalainen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.