TAK julkaisi hurjat luvut: viime vuonna peräti 96 prosenttia Etelä-Karjalassa vierailleista ulkomaalaisista oli venäläisiä

Rajojen sulkeminen leikkaa Etelä-Karjalasta yli 25 miljoonaa euroa kuussa. Etelä-Karjalassa on kaikkea sitä, mitä matkailijat nyt vaativat, sanoo Kehyn Katja Vehviläinen.

Piia Kaskinen

Joni Myllynen pohjamaalasi Imatran Rosson kupeeseen tulevaa kioskia keskiviikkona.
Joni Myllynen pohjamaalasi Imatran Rosson kupeeseen tulevaa kioskia keskiviikkona.

Täytyy myöntää, että drinkkien tekeminen on enemmän omaa alaa kuin tämä, totesi Joni Myllynen. Normaalisti Lappeenrannassa ravintolapäällikkönä toimiva mies pohjamaalasi Imatran Rosson terassin yhteyteen tulevaa kioskia, jotta se olisi valmis toimintaan heti, kun ravintolat saa taas avata.

Ulkomaisiakin matkailijoita maakuntaan jo toivottaisiin, sillä Etelä-Karjalalle ulkorajojen sulkeminen ei ole mikään pikkujuttu. Sulkemisen takia maakunta menettää peräti 25,4 miljoonaa euroa kuukaudessa, ja kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto laskee lähes 22 miljoonaa euroa kuukaudessa. Ulkorajojen sulkeminen ei ole Etelä-Karjalassa mikään pikkujuttu. Sulkemisen takia maakunta menettää peräti 25,4 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Sen takia maakunnan kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto laskee lähes 22 miljoonaa euroa kuukaudessa. Luvut selviävät Tutkimus- ja analysointikeskuksen (TAK) rajatutkimuksesta.

Anu Pakarinen

Periaate tuntuu olevan, että mitä enemmän venäläiset Etelä-Karjalasta tietävät, sitä enemmän he siitä pitävät. Tässä kuvassa Immalanjärveä.
Periaate tuntuu olevan, että mitä enemmän venäläiset Etelä-Karjalasta tietävät, sitä enemmän he siitä pitävät. Tässä kuvassa Immalanjärveä.

Jos rajat pysyvät suljettuina neljä kuukautta, maakunnan yritykset menettävät liikevaihtoa 87 miljoonaa euroa. Jos rajat pysyisivät suljettuina vuoden loppuun, menetyksiä koituu yli 225 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 900 henkilötyövuoden verran.

Matkailijat toivat viime vuonna maakuntaan yli 300 miljoonaa euroa

Viime vuonna ulkomaalaiset matkailijat tekivät Etelä-Karjalaan yhteensä 1,9 miljoonaa matkaa. Se oli 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Matkailijoista peräti 96 prosenttia oli venäläisiä.

– Vaikka sen kuinka tietää, että venäläiset ovat meidän alueellamme tärkeässä roolissa, niin silti tällaiset luvut ovat melko pysäyttäviä, toteaa matkailun kehittämispäällikkö Katja Vehviläinen Imatran seudun kehitysyhtiöstä (Kehy).

Viime vuonna nousi myös venäläisten Etelä-Karjalaan tekemien päivämatkojen määrä. Niitä oli peräti 86 prosenttia heidän kaikista matkoistaan.

Matkailijat toivat Etelä-Karjalaan yli 321 miljoonaa euroa – ja venäläiset yli 310 miljoonaa euroa. Niistä yli 268 miljoonaa euroa käytettiin tavaraostoihin. Niihin käytettiin noin prosentin verran enemmän rahaa, kuin vuotta aiemmin.

– Sitä, kuinka paljon rahavirtoja tästä tulee Imatralle, ei tutkimuksesta selviä. Mutu-tuntuma kuitenkin on, että venäläiset ostavat Lappeenrannan alueelta noin kaksi kertaa enemmän, kuin Imatran alueelta. Onhan Lappeenranta paljon Imatraa isompi kaupunki, Vehviläinen toteaa.

Venäläiset matkailijat käyttäytyvät muutenkin eri tavoin Lappeenrannan ja Imatran seuduilla. Suurin osa päivän mittaisista ostoskäynneistä suuntautuu nimenomaan Lappeenrantaan, Imatran seudulla sen sijaan vietetään enemmän aikaa.

Ehkä juuri siksi venäläiset suosittelevat samaisen tutkimuksen mukaan matkakohteeksi mieluummin Imatraa, kuin Lappeenrantaa.

Kai Skyttä

Maakunnan geo- ja luontokohteita kannattaa rummuttaa, toteaa Vehviläinen.
Maakunnan geo- ja luontokohteita kannattaa rummuttaa, toteaa Vehviläinen.

– Se johtuu varmasti siitä, että mitä enemmän aikaa jossain paikassa viettää, sitä enemmän sen nähtävyyksiä ja kulttuuria ehditään nähdä, Vehviläinen sanoo.

Mielenkiintoisia kohteita puuttuu edelleen

Huolenaiheitakin matkailussa on – myös koronan ulkopuolella. Vaikka Etelä-Karjalassa vierailevat venäläiset pitävät etenkin alueen uimahalleista, satamista, risteilyaluksesta, sekä Holiday Club Saimaasta, Vuoksesta sekä Imatran satamasta ja Lammassaaresta, niin iso osa heistä ei pitänyt mitään maakunnan kohteista kovin mielenkiintoisina.

Etelä-Karjala kaipaisikin lisää matkailijoita kiinnostavia vierailukohteita.

– Meidän pitäisi vain kertoa enemmän siitä, mitä meillä on, esimerkiksi Geoparkista ja muista luontokohteista, Vehviläinen sanoo.Yksi mielenkiinnon herättäjä voisi olla myös Imatran alueen ja Venäjän osittainen yhteinen historia.

Vehviläinen painottaa myös sitä, että digitaalisen osaamisen on oltava kunnossa.

– Viimeistään korona on todistanut melkein joka alalla sen, kuinka tärkeää on, että löydyt verkosta, tai että tuotteitasi voi ostaa verkosta. Yrityksille on tähän apua tarjolla sekä Imatran että Lappeenrannan alueella.

Etelä-Karjalassa on kuitenkin kaikkea, mitä matkailijat nyt vaativat, Vehviläinen muistuttaa. Väljyyttä, puhdasta luontoa ja ilmaa, sekä pienimuotoisuutta.