Korona vie Etelä-Karjalan kulutuskysynnästä miljoona euroa päivässä, matkailu- ja ravitsemusala romahtaa – Vetoomus "dramaattisen iskun" takia lähtee valtioneuvostolle

Venäläisten ostosmatkailun loppumisella on dramaattiset vaikutukset. Sen sijaan teollisuus jatkaa toistaiseksi entiseen malliin.

Mika Strandén

Koronavirus autioitti Ison-Kristiinan viikonloppuna
Koronavirus autioitti Ison-Kristiinan viikonloppuna

Koronavirus vie työpaikkoja ja heikentää ostovoimaa myös Etelä-Karjalassa.

Erityispiirteenä on venäläisten puuttuminen kaupoista ja palveluista. Arvion mukaan vähittäiskauppa menettää päivässä 750 000 euron myynnin.

Lappeenrannan kaupungin strategiatiimin arvion mukaan yksi suurimpia kärsijöitä koronavirustilanteesta on majoitus- ja ravitsemusala.

Sen sijaan teollisuus näyttää jatkavan toistaiseksi entisellään. Vienti vetää edelleen, ja isot tehtaat ovat siirtäneet huoltoseisokkejaan.

Uhan alla 9 000 työpaikkaa Etelä-Karjalassa

Strategiatiimin mukaan eniten koronan uhkaamilla toimialoilla on Etelä-Karjalassa noin 2 500 toimipaikkaa ja 9 000 työpaikkaa.

Näissä koronavirus on kutistanut tai jopa pysäyttänyt liiketoiminnan.

Majoitus- ja ravitsemusalalla on 1 573 työpaikkaa vuoden 2018 tilaston mukaan

Majoitusten varausasteet ovat laskeneet alle kymmeneen prosenttiin. Ravintoloita on suljettu ja suljetaan.

Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin mukaan matkailijat jättävät Etelä-Karjalaan vuosittain yli 300 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus on yli tuhat henkilötyövuotta.

Vähittäis- ja tukkukaupassa on 4 787 työpaikkaa. 750 000 euron päivämyynti venäläisille turisteille on estynyt rajojen sulkeutumisen ajaksi.

Kaupan alan suurimmat kärsijät ovat ne, joiden tarjonta on suunnattu lähes pelkästään venäläisille.

Taiteet ja virkistyspalvelut työllistävät 186 ihmistä. Kokoontumiskiellot ovat pakottaneet perumaan tilaisuuksia.

Kai Skyttä

Mennyttä aikaa. Venäläisiä oli tulossa uudenvuoden viettoon Nuijamaan raja-aseman kautta. Arkistokuva
Mennyttä aikaa. Venäläisiä oli tulossa uudenvuoden viettoon Nuijamaan raja-aseman kautta. Arkistokuva

Matkailuala kärsii pitkään, liikematkustus vähenee pysyvästi

Lappeenrantaan suuntautunut venäläisten matkailu on ollut suurelta osin ostosmatkailua.

Strategiatiimin arvion mukaan ostosmatkailu voi palautua lähelle normaalia, kun matkustusrajoitukset loppuvat.

Muu matkailu sen sijaan kärsii: kuluttajien ostovoima pienenee, ruplan kurssi on heikko ja Venäjä edistää voimakkaasti kotimaanmatkailua.

Hotelli- ja ravintolapalvelut sekä muut matkailualan yritykset menettävät myös muualta kuin Venäjältä tulevat matkailijat.

Liikematkustuksen nopea pysäytys tekee ison loven matkailuun. Viime vuonna liikematkustajien osuus hotelliyöpyjistä oli 26,3 prosenttia.

Strategiatiimi arvioi, että tämä kysyntä saattaa elpyä vain osittain, jos uudet etäkokoustavat yleistyvät ja jäävät pysyväksi toiminnaksi.

Matkailun kansainvälinen markkinointi keskeytyy

Lappeenranta jäädyttää kansainvälisen matkailumarkkinoinnin virustilanteen ajaksi.

Strategiatiimi katsoo, että taloudellisesti vahvoilla lentoyhtiöbrändeillä on parhaat edellytykset jälleen käynnistää liikennettä.

Tiimin mukaan saavutettavuus on edelleen Saimaan matkailualueen kansainvälisen kysynnän perusedellytys.

Kesäkaudella kotimaisten matkailijoiden osuus yöpyjistä oli viime vuonna peräti 75 prosenttia Lappeenrannassa.

Ensi kesänä kotimaisten yöpyjien määrä pienenee, mutta suhteellinen osuus kasvaa.

Kansainvälinen matkailu on yleisesti toipunut vastaavien kriisien jälkeen suhteellisen nopeasti.

Mika Stranden

Laplandia market Nuijamaantien varressa on ollut venäläisten ostosmatkailijoiden suosiossa. Arkistokuva
Laplandia market Nuijamaantien varressa on ollut venäläisten ostosmatkailijoiden suosiossa. Arkistokuva

Työttömyys kasvaa ja ostovoima laskee nopeasti

Lappeenrannan työttömyysaste oli tammikuussa 10,7 prosenttia. Mahdolliset lomautukset ja irtisanomiset heikentävät työllisyysastetta heti keväällä.

Lyhyellä tähtäimellä asukkaiden ostovoima voi laskea merkittävästi, jos palkanmaksu keskeytyy.

Strategiatiimin mukaan tärkeintä on, että elinvoimaiset yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa koronatilanteen jälkeenkin ja työvoiman työpaikat säilyvät.

"Dramaattinen isku koko Kaakkois-Suomelle"

Etelä-Karjalan liitto sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungit valmistelevat parhaillaan vetoomusta valtioneuvostolle.

EU:n ulkorajan sulkeminen koronakriisin takia on vetoomuksen mukaan dramaattinen isku koko Kaakkois-Suomelle, joka on vuosia kärsinyt myös EU:n ja Venäjän välisistä talouspakotteista.

Etelä-Karjalassa kulutuskysynnästä häviää noin miljoona euroa päivässä

Vetoomuksessa tuodaan esille itärajan erityisasema ja perustelut EU:n ja kansallisten investointitukien ulottamiseksi Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntiin.

Rakenne- ja JTF-rahastojen varojen kansallisessa allokoinnissa on otettava huomioon kaupunkiseutujen kehityserot ja väestönmuutoksen haasteet myös Etelä- ja Länsi-Suomen alueilla.

Lisäksi koko Etelä-Karjala tulisi nimetä vetoomuksen mukaan valtion tukialueeksi vuodesta 2022.

Lähde: Lappeenrannan kaupunginhallitus