Ei yhtään palokuolemaa viime vuonna ja liikennekuolemiakin vähemmän — Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viime vuosi oli kiireinen, mutta onnistumisia on saavutettu onnettomuuksien ehkäisemisessä

Erityisesti maastopalot ja ensivastetehtävät työllistivät pelastuslaitosta.

Niina Villman

Viime vuonna Etelä-Karjalan pelastuslaitosta työllistivät kuivan kesän aiheuttamat tehtävät.
Viime vuonna Etelä-Karjalan pelastuslaitosta työllistivät kuivan kesän aiheuttamat tehtävät.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viime vuosi oli kiireinen, sillä sekä valvonta- että hälytystehtäviä oli edelliseen vuoteen verrattuna enemmän.

Kuiva kesä näkyi sekä maastopalo- että ensivasteen tehtävissä. Erityisesti maastopalotehtäviä oli viime kesänä Lemillä, Ruokolahdella ja Savitaipaleella. Sen sijaan Rautjärvellä maastopalotehtäviä ei ollut viime kesänä ollenkaan.

Tulipaloissa ei menehtynyt viime vuonna yhtään henkilöä. Vuonna 2017 tulipaloissa menehtyi kolme ihmistä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Kanervan mukaan tulipaloissa menehtyneiden määrä vaihtelee hieman vuosittain.

— Mutta ainakin siinä olemme onnistuneet, että olemme pystyneet kohdentamaan onnettomuuksien ehkäisemistyötä systemaattisesti jo useampien vuosien ajan. Yleinen trendi palokuolemissa on myös alenemaan päin.

Kanerva nostaa esiin tiiviin yhteistyön maakunnan eri toimijoiden kanssa. Pelastuslaitos tekee erityisesti onnettomuuksien ehkäisemistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Lappeenrannan uuden keskussairaalan henkilökunta oli yksi viime vuoden suurimmista koulutuskohderyhmistä.

— Olemme tehneet myös muun muassa asiantuntijatyötä paloturvalliseen rakentamiseen liittyvissä asioissa sekä valvontatoimintaa kiinteistöjen poistumisturvallisuudesta.

Kanervan mukaan keskeistä on myös hyvin kohdistettu turvallisuusviestintä.

Myös liikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä laski: viime vuonna heitä oli kolme, kun taas vuonna 2017 heitä oli yhdeksän. Rakennuspalojen tai liikenneonnettomuuksien määrä ei kuitenkaan muuttunut merkittävästi edellisvuodesta.

Hälytys- ja valvontatehtäviä enemmän

Vuonna 2018 hälytystehtäviä oli yli 3 000. Vuonna 2017 niitä oli noin 2 600. Valvontatehtäviä ja palotarkastuksia tehtiin viime vuonna lähes 7 000. Määrä on kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana noin kaksitoista prosenttia.

Alueen sopimuspalokuntien rooli pelastustoiminnassa oli viime vuonna merkittävä, sillä noin kolmasosa kaikista hälytystehtävistä suoritettiin pelastuslaitoksen arvion mukaan puhtaasti sopimuspalokuntien voimin.

Puutteita pelastussuunnitelmissa

Pelastuslaitoksen omavalvonnassa eli paloturvallisuuden itsearvioinnissa havaittiin viime vuonna puutteita erityisesti rivi- ja kerrostalojen pelastussuunnitelmissa, rivitaloissa jopa joka toisessa talossa. Pelastussuunnitelmaa ei oltu joko laadittu ollenkaan, sitä ei oltu päivitetty tai se oli muuten puutteellinen.

Omavalvonta kohdistuu vuosittain vaihtuvalle alueelle ja käsittää noin kymmenen prosenttia koko asuin- ja vapaa-ajan rakennusten rakennuskannasta. Yksittäiseen kiinteistöön omavalvonta osuu siis kymmenen vuoden välein.

Omavalvonnassa kävi ilmi myös se, että pientalojen asukkailta unohtuvat helposti nuohous ja palovaroittimet. Kesämökeiltä sen sijaan puuttuvat selkeä talonumerointi ja alkusammutuskalusto.

Omavalvonnan perusteella pelastuslaitos suorittaa tarkastuksia vuoden 2019 aikana.