Tiedätkö, mitä eroa on norpan ja ihmisen keuhkoilla? Siihen ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen koko perheen tapahtumassa Kuutin synttäreillä

Kuutin synttäreillä tuodaan esiin tietoa saimaannorpan tilanteesta sekä juhlistetaan syntyviä kuutteja.

Anu Kiljunen

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristökasvattaja Hanne Kosonen opettaa lapsille mikä saimaannorppa on, mitä se tekee ja missä se elää. Vaikka norppakanta on kasvussa, apua ja suojelua tarvitaan edelleen, hän muistuttaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristökasvattaja Hanne Kosonen opettaa lapsille mikä saimaannorppa on, mitä se tekee ja missä se elää. Vaikka norppakanta on kasvussa, apua ja suojelua tarvitaan edelleen, hän muistuttaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Saimaan luonto- ja tiedekeskus Saimaarium järjestävät tulevana lauantaina koko perheen tapahtuman Kuutin synttärit. Tilaisuus on ajankohtaan sopiva, koska saimaannorpan kuutit syntyvät aivan näinä päivinä, Nestorin päivän aikoihin, helmi-maaliskuun vaihteessa.

Tapahtuman ideana on kuutin syntymän juhlistamisen lisäksi myös herätellä ihmisiä siihen, että ilmastonmuutos uhkaa saimaannorppia. Siitä huolimatta Kuutin synttäreillä mennään ilon kautta.

– Juhlistamme syntyviä kuutteja sekä tuomme tietoa saimaannorpan tilanteesta, tapahtumaa järjestävä ympäristökasvattaja Hanne Kosonen Suomen luonnonsuojeluliitosta kertoo.

Vertaile ihmisen ja norpan keuhkojen eroja

Kuutin synttärit on koko perheen tapahtuma, mutta erityisesti lapsille suunnattu. Tapahtumassa lasten norppatietoisuutta pyritään lisäämään erilaisin askarteluin, pelein sekä leikein. Lapset pääsevät tapahtumassa infotaulun avulla vertailemaan ihmisen ja norpan biologisia eroja, kuten esimerkiksi keuhkojen tilavuutta.

Norpparasteilla lapset pääsevät tutustumaan norppaan muun muassa muistipelien ja tietovisojen avulla.

– Norppajumpassa puolestaan voi kokeilla venyttelyä norpan tyyliin, kertoo Kosonen.

Juha Taskinen

Kuvan Pikku Tuuh -kuutti syntyi Itä-Suomen yliopiston hyljetutkijoiden kolaamaan apukinokseen keväällä 2014.
Kuvan Pikku Tuuh -kuutti syntyi Itä-Suomen yliopiston hyljetutkijoiden kolaamaan apukinokseen keväällä 2014.

Tapahtumaan osallistuvat pääsevät myös kokeilemaan norppaturvallisen katiskan tekemistä. Se ei Kososen mukaan vaadi mitään erityisiä taitoja, vaan kaikki onnistuvat sellaisen loihtimaan.

– Ensikertalaisella rakentamiseen menee aikaa pari tuntia, jos katiskan tekee itse alusta loppuun. Meillä on ollut lapsiakin mukana rakentamassa katiskaa, aikuisten avustuksella.

Heikko talvi vaikeuttaa norpan tilannetta

Ilmastonmuutoksen seurauksena kuluva talvi on ollut kauttaaltaan heikko. Leuto sää, heikot tai kokonaan puuttuvat jäät sekä huono lumitilanne ovat vaikeuttaneet norpan pesimistä huomattavasti. Pesimistä helpottavien apukinosten tekeminen on ollut vaikeaa juurikin heikkojen jäiden sekä puuttuvan lumen takia.

Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiaisen mukaan koko saimaannorpan suojelu- ja tutkimushistorian aikana ei ole ollut norpan kannalta näin huonoa talvea.

Nyt on niin paljon ikäviä tekijöitä, että epäiltävissä on pesäpoikaskuolleisuuden olevan tavallista suurempaa. — Kaarina Tiainen

Hän kuitenkin luottaa siihen, että kuutteja syntyy tänä keväänä saman verran kuin edellisinä vuosina. Vuosina 2016–2019 kuutteja on syntynyt vuosittain yli 80. Suurempi huoli on se, että kuinka moni syntyneistä kuuteista selviytyy hengissä pesinnästä lisääntymisikään asti.

– Se on asia, josta olemme hyvin huolissamme. Nyt on niin paljon ikäviä tekijöitä, että epäiltävissä on pesäpoikaskuolleisuuden olevan tavallista suurempaa.

Anu Kiljunen

Tällä rastilla vertaillaan ihmisen ja norpan välisiä eroja, kuten keuhkojen tilavuutta.
Tällä rastilla vertaillaan ihmisen ja norpan välisiä eroja, kuten keuhkojen tilavuutta.

Saimaan vedenpinta aiheuttaa uhkakuvia

Huonon lumi- ja jäätilanteen lisäksi kuutteja uhkaa Saimaan vedenpinnan nousu. Norppa tekee pesänsä jään päälle rantaan, josta on kulkuavanto vedestä pesään. Jos vedenpinta jatkaa Saimaassa nousua, vesi pääsee tulvimaan avannosta pesään. Syntyessään kuuteilta puuttuu ihonalainen kylmää eristävä rasva eli traanikerros.

– Tämä on uhkatekijä, koska kuutti joutuu makaamaan kylmässä vedessä, ja se paleltuu.

Tiaisen mukaan pesäpoikaskuolleisuuden määrä on viime vuosina vaihdellut paljon. Normaalina voidaan pitää sitä, jos syntyneistä kuuteista kuolee kahdeksan prosenttia. Huonoimpina vuosina kuolleiden määrä on voinut nousta jopa 30 prosenttiin.

Saimaannorpan talvikanta on ollut viime vuosina tasaisessa nousussa. Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on nyt hieman yli 400 yksilöä. Tiaisen mukaan norppakanta pitäisi saada nykyistä paljon suuremmaksi, jotta se kestäisi yksittäiset poikkeukselliset vuodet.

– Jos tällaiset talvet toistuvat, niin on syytä huoleen. Montaa huonoa talvea peräkkäin kanta ei kestä.

Anu Kiljunen

Hanne Kososen mielestä verkkokalastuksesta ja löysänieluisten katiskoiden käytöstä tulisi luopua Saimaalla. Tässä hän valmistelee norppaturvallista katiskaa.
Hanne Kososen mielestä verkkokalastuksesta ja löysänieluisten katiskoiden käytöstä tulisi luopua Saimaalla. Tässä hän valmistelee norppaturvallista katiskaa.

Hanke tähtää ihmisen ja norpan yhteiselon sovittamiseen

Kuutin synttäreiden tapahtuman järjestelyissä mukana on CoExist-hanke. Se on Euroopan unionin, Suomen Tasavallan sekä Venäjän Federaation rahoittama järvinorppiin keskittyvä hanke, joka tähtää ihmisen ja norpan yhteiselon sovittamiseen.

Hanke keskittyy pääasiassa saimaannorppaan Suomen puolella sekä laatokannorppaan Venäjän puolella. Suomen luonnonsuojeluliiton osuus hankkeessa on ympäristökasvatus.

– Järjestämme erilaisia tapahtumia, ja kerromme kouluissa sekä päiväkodeissa lapsille norpista, ympäristökasvattaja Hanne Kosonen taustoittaa.

Hankkeen päävetovastuussa on Itä-Suomen yliopisto, joka tekee hankkeen tutkimustyötä. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT kehittelee hankkeen tiimoilla photo id -menetelmään perustuvaa norpantunnistusohjelmaa.

Mitä?

Kuutin synttärit

Koko perheen tapahtuma Kuutin synttärit järjestetään Saimaariumissa lauantaina 29. helmikuuta kello 10–14.

Saimaannorpan poikasten syntymäpäivää juhlitaan Kuutin synttäreiden muodossa nyt toista kertaa Lappeenrannassa. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Kehruuhuoneella.

Kuutteja juhlistetaan askartelemalla onnittelukortteja, pelaamalla ja leikkimällä norppaleikkejä sekä jumppaamalla yhdessä kuutin kanssa.

Kuutin synttäreille on vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton CoExist-hanke sekä Saimaan luonto- ja tiedekeskus Saimaarium.

Tiesitkö tämän?

Saimaannorppa syö päivässä yli kaksi kilogrammaa kalaa. Syksyisin rasvakerrosta kasvattaessa norpat syövät jopa 3–4 kilogrammaa päivässä.

Norppa voi sukeltaa yli 20 minuutin ajan. Tyypillisesti sukellus kestää alle kymmenen minuuttia.

Norpan karvanvaihto on kiivaimmillaan toukokuussa, jolloin se viihtyy rantakivillä ja luodoilla kuivattelemassa turkkiaan.

Luetuimmat